Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Heimokanšojen pruasniekka Virošša

1. Koko šajekuun aikana Viron eri paikoissa oli järješšetty heimopäivien ohjelma. Karjalašta pruasniekkah ošallistu Kataja-lauluryhmä Vuokkiniemeštä. // Kuva: Valentina Saburova

Vierahina oltih ryhmät Šuomešta, Komista, Udmurtijašta, Unkarista, pohjoiskanšojen, sel’kuppien ta hantien etuštajat. Karjalašta pruasniekkah ošallistu Kataja-lauluryhmä Vuokkiniemeštä. ”Kataja” kučuttih pruasniekkah šen kunnivon vuokši, kun Vuokkiniemi oli šuanun tänä vuotena Šuomelais-ugrilaini kulttuurikylä -tittelin. Mie piäsin matkah šentäh kun olin ollun monie vuosie tämän ryhmän johtajana.

Tulima junalla Piiterih ta šieltä matka jatku autobuššilla rajan yli Tartuh.

Pölvän kylän majotuštalošša šaima pari tuntie n’ukahtua ta läksimä kylän kiertomatalla. Illalla Pölvän kulttuurikeškukšešša oli enšimmäini konsertti, missä esiinnyttih marilaiset, karjalaiset ta paikalliset setokaiset. Maistelima virolaisie leivokšie ta opastima toini toistana tanššimah kanšantanššija.

Huomenekšella piti šiirtyö jo toiseh paikkah ta šamalla šelvisi, jotta meilä on konserttija kouluissaki. Nyt tuli miettimisaihetta, jotta mitä myö lapšilla huviksi kekšimmä, eihän hyö karjalan kieltä ymmärretä. Kaivoin muissista Hepokatti-ryhmän leikkijä ta tanššija, kertoma karjalaisešta puvušta ta kuččuma lapšie meijän kera tanššimah. Ta kuuvvennešša koulušša meijän ohjelma mäni kuin šulatulla voilla voijettu. Lapšet oltih tyytyväiset tai meilä oli hyvä mieli. Lyyemäjen koululla venäjän kielen opaštujat esitettih meilä koulutiloja ta laulettih Antoška-laulu.

Joka päivä šiirtymä paikašta toiseh: Pölvä, Obinitsa, Orava, Tallinna, Tartu.

Obinitsa-kyläššä meilä kerrottih, mitein kulttuurikylän statussi vaikutti kylän elämäh. Selvisi, jotta ainaki turistija on käynyn enemmän ta kylä on tullun tunnetukši.

Tämä matka kyläštä kyläh anto meilä mahollisuon tutuštuo ihmisih, heijän elämäh. Rahvaš kašvatetah vil’l’ua, pietäh lampahie, kosoja. Hyö ollah ylpeitä šiitä, jotta stolalla on omilla käsillä kašvatettuja ta luajittuja ruokie – juuštuo, lihua, makkarua, leipyä. Ihmettelimä šitä, jotta melkein kaikki vielä keritäh käyvä laulu- ta tanššiharjotukših. Pitäy kuitenki šanuo, jotta rajan toisella puolellaki tavallisella ihmisellä on šamat vaikeukšet, kuin ni meiläki: pienet palkat, työttömyš, nuoret lähetäh pois kyläštä työn peräh.

Lopulta myö piäsimä Tallinnah. Šielä meitä vuotti Shnelli-hotelli, kaupunkikiertomatka, murkina ta Heimopäivän šuuri konsertti Vaba lava -teatterikeškukšešša. Pitäy šanuo, jotta kaikki Neuvoštoliiton ajan tehtahien rakennukšet nykyjähki ollah hyväššä käytöššä. Niijen tiloissa nyt toimitah baarit, klubit, nuorisokeškukšet.

Tartušša on ihana Viron Kanšallismusejo. Musejon tilat on järješšetty šotilašlentokonehien tallissa. Yksi näyttelyistä oli omissettu šuomelais-ugrilaisilla. Myö šillä kujalla löysimä karjalaisen kylyn. Vuokkiniemen asientuntijat hyväkšyttih rakennuš. Myöhemmin šelvisi, jotta musejon ruatajat oli käyty keruumatalla Vuokkiniemeššä ta šielä kuvattih tämä kyly.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat