Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Vot on kummat!

Aleksei Jefremov Uutjärven kyläs oman koin pihas.

Kylän nimi rodih uutates-sanas. Se on jiädymätöi vezi järvel. Enne Olonka-jogie myöte meni parrenuitto, virdu oli vuolažu. Olonkan ladvu algavuu Ylähäzes Anuksen pos’olkan rinnal, sie tädä jogie sanotah Topozerka-jovekse. Myö menimmö myödyvirdah venehel.

Tovelline Olonka-jogi roihes alemba, Uutjärven jälgeh on. Šulku-kyläs ammui luajittih jovel plotinua, täs rinnal 1954-1957 vuozinnu oli melliččy da sähköstansii. Plotinan jälles jogi virduau mečäči, on koskiegi. Kaikis suurin da varattavu on Pitkykoski, sen bauhu kuuluu loittonsah. Täs jogi pyörahtähes moni kerdua, terväzeh. Konzu myö lähtimmö soudamah, ainos vihmui, ga ei siä siäreh tartu!

Täl lohkol on peitolline kohtu, Bön’gyselgy. Paikannimi merkiččöy vongu libo pyörde, vezihaudu. Rahvahan uskomuksien mugah, Bön’gyselläl eläy “lumiristikanzu”, ga händy myö emmo nähnyh. Päiväs matkaimmo pitkän taibalehen, Uutjärven da Torosjärven keskes ei ole ni yhty kyliä da dorogua. Sendäh elämättömäs kohtas ihan vuottamattah miellytti kuulta karjalakse: “Terveh!” Korbimečäs astuttih kaksi ristikanzua – akku da ukko. Midäbo hyö sie ruattih? Vot on kummat!

 

Loittoine rodn’u Uutjärvespäi

Mulloi karjalan kielen kursiloil minä tuttavuin Jefremovan Aleksein kel. Aleksei on minun loittoine rodn’u, hänen sugu sežo on Uutjärvespäi. Sil alovehel rahvas elettih ammuzis aijois. Perehes oli kaksi sugunimie toiči, toine sugunimi oli rahvahan annettu. Jefremovan perehty sanottih vie “Pedrin”, tuattolointuatan nimi oli Pedri. Kyläs sanottih sit “Pedrin L’oša tuli buaballuo!” Hänen buabo, Valentina Vasiljevna Karžujeva, rodivui Uutjärven čupun Tyhjälä-kyläh. Val’a kymmenes lapses oli vahnin... 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat