Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Ivangorodaspäi Estounieh

Kuvas nägyy ruoččilazien srojittuu linnua, Nikol’skoin kirikkö, Ivangorodan linnan bašn’ua da kaikkien nämmien tagan Estounien Narva-linnua. // Kuva: Ol’ga Dubitskaja, “Oma Mua”

Ivangorodas, Narova-joven oigiel rannal, vuvvennu 1429 srojittih Ivangorodan linnu.

Sinne piästes pidäy ajua Ivangorodas poikki kaidua pihua myöte. Ga enzimäi pidäy ozuttua ulgomuan pasportu šengenviizanke rajanvardoiččijale libo ennepäi tilata piäzyluba muzeis. Tämän linnan rinnal on valdivon rajanylityskohtu, sit pitky sildu Narova-joves poikki da Estounien linnu Narva.

Ivangorodan linnah vietäh suuret pordahat. Linnah piästes pidäy ostua lippu. Ivangorodan linnua mondu kerdua muutettih, sen jälgimäine muuttamine oli vuozinnu 1911-1914. Suuren Ižänmuallizen voinan aigah nemsat räjähtyttih bašn’u, seinät da linnan sydämes olijoi taloloi. Räjähtyksien jälgilöi voibi nähtä linnas. Nygöi Ivangorodan linnas on 13 objektua – Uspenskoi da Nikol’skoi kiriköt, zamku, XVI da XVIII-vuozisuan kaksi linnua, Kolivanskoit veriät, ezilinnu, porohuaittu, ammunduvehkehvarasto, gaubitsu, čuga, aittu, bajarin muavualu da muzei.

Ivangorodan muzei on sijoitunnuh linnan rinnal. Se on vahnas talois. Muzei kerdou kaikis linnois, kuduat ollah Ven’an luodehpuoles. Niilöin joukos ollah Ivangorod, Jamburg, Koporje, Orešek, Staraja Ladoga, Tihvin, Viborg da Korela. Muzeis suau kaččuo nämmien linnoin puus luajitut makietat, tiijustua niilöin histouriedu, kačella vehkehii, kuduat oli löytty linnoin alovehil.

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat