Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Karjalan pešäpallo

Pešäpallojoukko, Petroskoi, 1935. Kuva Karjalan urheiluistorijan musejošta.

Amerikkalaini ykkösurheilulaji piäsi Neuvoštoliittoh valtameren takuata Amerikan ta Kanadan šuomelaisien mukah, kumpaset tultih 1930-luvulla rakentamah uutta elämyä muajilman parahah vapuah työläisien valtijoh. Muutoman vuuvven piäštä monet heistä jouvuttih poliittisen vainoajan jauhinkivilöih. Niijen joukošša oltih neki, ket oli tuotu pešäpallo Neuvoštoliittoh. Pešäpalluo pelattih enimmäkšeh juuri ruataja rahvaš, esimerkiksi Stalinin autotehtahan joukko Moskovašša tahi Gor’kin autotehtahan ulkomualaiset ruatajat.

Jo 1932 vuotena Gor’kin puistošša Moskovašša oli pelannun vähintäh kakši pešäpallojoukkuo. Kevyällä Moscow news -lehen šivuilla painettih enšimmäisie tiijotukšie kešäotteluista. A kešällä liikuntaneuvošto ilmotti piätökšeštä kehittyä Neuvoštoliitošša pešäpalluo kanšallisena urheilulajina.

Kohta oli piätetty järještyä Neuvoštoliiton pešäpallokilpailut. Amerikan ta Kanadan šiirtolaiset, kumpaset oikein tykättih täštä pelistä, ilmotettih tahtuoh opaštamah neuvoštoliittolaisie ruatajie peluamah tätä ulkomualaista pelie. Pelivehkehie šuunniteltih valmistua tuotantomiärin. Pelišiännöt kiännettih venäjän kielellä. Neuvoštoliittolaiset lehet ruvettih aktiivisešti tiijottamah rahvašta ta kannattamah uutta urheilulajie.

Monet Amerikan ta Kanadan šiirtolaisista oli muutettu Karjalan työkommunih. Ne oltih enimmäkšeh šuurija idealistija, kumpaset kovašti ikävöitih kotimeččie ta tavallista kyläelämyä. Venäjän vallankumoukšen jälkeh, konša Šuomi iččenäisty, tuhannet šuomelaiset paremman ošan ečošša muutettih Kanadah ta Amerikkah. No Amerikašša alkanut talouškriisissi, kumpani šai Šuuri Mašennuš -nimeh, pakotti ihmisie lähtömäh muilla mailla. Mahtavan propagandan innoittamina monet ajettih Neuvošto-Karjalah ta toivottih rakentua uuši valtijo, missä voit ruatua rehellisešti ta kaikilla on šamat mahollisuot. Muanpavošša ollešša hyö opaššuttih kuuntelomah jazz-musiikkie ta peluamah pešäpalluo. Tämä länšikulttuuri hyö tuotih mukanah Neuvošto-Karjalah ta epyälömättä rikaššutettih še.

Konša 1932 vuotena Moskovašša jo täyttä vauhtie pelattih pešäpalluo, Karjalah tuli nuori mieš nimeltäh Albert Lonn. Kun hiän tietäis etukäteh omah ošah… Ka hiän šai šen tietyä omah aikanah, ihan täyvellisešti.

Albert Lonn, lisänimelläh ”Red” oli innokaš pešäpallofanatti. Hiän nerokkahašti pelasi tätä pelie, šekä oli mainijona valmentajana. Jo 1934 vuotena karjalaiset pešäpallojoukot otettih vaštah vierahie moskovalaisešta pešäpalloklubista. Piäkaupunkilaisen urheilujoukon kahekšan päivän vierailumatka alko Petroskoista. Pelie välitettih ratijon kautti venäjän ta enklannin kielellä. Otteluo mainoššettih lehtilöissä ta ilmotukšissa. Noin kakšituhatta ihmistä tuli šeuruamah pelie, ta tietenki šuurin oša niistä toivo petroskoilaisien pešäpalloilijien voittuo.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat