Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Toimintavektorie muuttamašša

Viime vuotena Santra Stepanovalla myönnettih Kalevalan piirin kunnivoitettu kanšalaini – arvonimi. Kalevalan ošakunnan etuštajat onniteltih häntä tällä kunnivonimellä. // Kuva: Ol’ga Melentjeva

Tämänvuotisen kokoukšen alušša keräytynyöt  kunnivoitettih hil’l’aisušhetkellä Kalevalan ošakunnan entisen johtajan Aleksandr Fedotovin muistuo, kumpani tänä vuotena šiirty tuonilmasih. Aleksandr Fedotov oli ollun mukana ošakunnan toiminnašša ihan šen peruštamisešta alkuan. Kalevalan ošakunta oli peruššettu Petroskoissa 2003 vuotena. Šen esimerkillä myöhemmin Karjalan piäkaupunkissa ruvettih peruštamah muijenki piirin ošakuntie.

Kalevalan piirin ošakuntah kuulutah eri aloilla toimijat ihmiset – yhteiskuntamiehet ta valtijovallan elimien ruatajat, opaštajat, tehnisen alan ruatajat, näyttelijät ta lehtimiehet, – ne, kumpasien elämä tavallah tahi toisella liittyy Kalevalan piirih. Yhet on šynnytty ta kašvettu täššä piirissä, toiset pitän aikua on ruattu tiälä. Ta vaikka nyt nämä ihmiset eletäh ta toimitah muissa paikoissa, kuitenki hyö staraijah voimieh mukah auttua ta myötävaikuttua piirin elämän eri kyšymykšissä.

Mitä hyövyllistä vois luatie Kalevalan piirin hyväkši enši vuotena? – Tätä mietittih Kalevalan ošakunnan jäšenet vuoronmukasešša issunnošša. Ošakunnan toiminnan piätarkotukšena on ollun piirin sosiali-talouvellisen kehitykšen kannattamini. Ošakunnan neuvošton jäšenet ehotettih issunnošša muuttua järještön toimintašuunta kulttuurin šäilyttämiseh. Ošakunnan viime vuosien merkittävimpie töitä oli 2015 vuotena pietty hyväntekeväisyšaktijo, min tarkotukšena oli kerätä varoja Kalevalan kuulusan istorijallisen rakennušmuistomerkin Mobergin talon kohentamiseh. Aktijon puittehissa Karjalan Kanšallini teatteri oli esittän Koti-näytelmän. Kaikki aktijon aikana tienatut varat (156 780 rupl’ua) oli šiirretty Kalevalatalo-etnokeškukšen tilillä ta käytetty rakennukšen remontin jatkamiseh. Ošakunnan neuvošton johtajan Juri Rusanovin mieleštä järještön kannattais kiinnittyä enemmän huomijuo tämmösih aktijoih.

Enši vuuvven merkittävimpänä tapahtumana on Juakko Rugojevin 100-vuotispäivä. Paččahan ašettamisešta tällä karjalaisella kirjailijalla on paistu jo hyvin pitälti. Kalevalan ošakunnan jäšen Tatjana Klejerova kerto, jotta enši vuotena Rugojevin pačaš on šuunniteltu ašettua. Paččahan ašettamisen rahottajana on Sever-Stal’ -yhtijö. Nykyjäh Karjalan Kulttuuriministerijö eččiy muasterie, kumpani luatis paččahan. Šen lisäkši enši kevyänä Karjalan kanšallisen kirjašton pohjalla järješšetäh Rugojevin tuotannolla omissettu konferenšši. A Karjalan Kanšallini arhiivan nettišivuilla kirjailijan vuotispäiväkši meinatah avata Juakko Rugojevin perintö -nimini protali.

Kokoukšešša valittih uuši neuvošto, mi jatkau Kalevalan ošakunnan ruatuo. Neuvošton uuvvekši johtajakši tuli Raisa Samodajeva.

Vuosikokoukšen puittehissa piettih Santra Stepanovan uuvven kirjan esittely. Pomni korni svoji (Muissa omie juurieš) -kirja näki päivänvalon tämän vuuvven pimiekuušša. Kirja on kirjutettu venäjän kielellä ta šiinä Santra Stepanova kertou omašta šuvuštah ta kotikyläštäh Šombajärveštä. Santran šanojen mukah hiän rupesi ajattelomah šukupuun tutkimista vielä yli 20 vuotta takaperin, ka kuni hiän ruato, šiih ei riittän aikua.

Kirjašša tulou esih istorijallisie tietoja Šombajärven kyläštä ta kyläläisien elämäštä ta kohtaloista, muisselmie Santran lapšušajoista kotikyläššäh šekä Stepanovien/Kuzminien šukututkimuštietoja.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat