Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kunnolla luajittu pärevakka keštäy vuosikymmenie

Aleksandr Čurbanov on luatin pärevakkoja jo 1980-luvulta alkuan // Kuva: Natto Varpuni

Vakan luatimini on ylen jykie ruato, kumpaseh Aleksandr Čurbanov alko perehtyö vielä 1980 -luvulla.

– Mie luajin pärevakkoja, muasteri kerto. – Enšin pitäy käyvä mečäššä ta löytyä šopiva mänty. Toičči koko päivän häilyn mečäššä puun ečošša. Mänty, kumpani kašvau mäjellä tahi avonaisella paikalla, ei paššua. Šen pitäy kašvua šuolla tahi pimiehköššä paikašša, šilloin šiinä on vähempi pihkua ta vuosirenkahat ollah lähempi toini toistah. Männyn pitäy olla šuora eikä viäntynyt. Mie koputan puuta ta kuuntelen, mimmoni iäni tulou. Još kuuluu šemmoni ontto iäni, še merkiččöy, jotta puun šiämeššä on tyhjyä. Tämmöni puu paššuau pärehih hyvin. Konša puu on löyvetty, pitäy šuaha lupa šen šahuamiseh. Kun kaikki paperit on šuatu, tuaš mänen meččäh.  

Aleksandr Čurbanov tunnistau, jotta vakkojen luatimisešša kaikista vaikein työ on pärehen hankinta. Muasteri kuatau puun, šahuau šen metrinpitusiksi pölkkylöiksi ta šiinä, paikan piällä pilkkou ne pölkyt pieniksi haloiksi. Šiitä kantau ne autoh ta viey kotih. Materialie voit hankkie kuin kešällä, šamoin ni talvella. Miehellä oli muutoma opaštuja, kumpasie hiän otti mukah puun eččoh.  No tämän mukavan meččäretken jälken muasteri ole enyä opaštujieh nähnyn.

Aleksandr Čurbanov kiitollisuolla ta hyväntahtoisuolla muistelou omua opaštajuah Vasili Makarovič Petrovie ta šen muamuo, kumpani niise luati pärehvakkoja. Naini ruato sovhosissa. Šovan jälkeh ei ollun mitänä šäilytyš- ta kuletušašteita. Ei ollun miehiekänä. Naiset luajittih vakkoja ta kannettih niissä potakkua tai heinyä.

Muasteri luatiu noin tuhat vakkua vuuvvešša, myöy niitä jarmankoilla ta pruasniekoissa Petroskoissa ta kylissä šekä internetin kautti. Monieš kerta Aleksandr oli käynyn vakkojeh Moskovahki, VDNH-jarmankalla. Pärehvakka ei ole halpa tavara. Ka kuitenki ne, ket šuvaijah ta šuojellah luontuo ta tykätäh ekologijan näkökulmašta hyövyllisie tavaroita, ne ei saleija rahua vakan oštamiseh. 

– Muovišanko makšau šata rupl’ua, a pärehvakka – tuhat rupl’ua, muasteri jatkau. – Onnakko šanko keštäy vain yhen kešän, a vakka voit olla käytöššä kymmenie vuosie.

Aleksandr Čurbanov on pensijalla ta iče järještäy oman työpäivän ta oman ruavon. Mieš tykkyäy kalaštamisešta. Talvella hiän käyt kalalla kahičči netälissä. Vakkoja hiän luatiu oman korttierin tiloissa Petroskoissa. Mečäštä tuotuo materialie pitäy autotallissa. Nyt ruatuo miehellä on – tulošša on Uuvven vuuvven pruasniekat. Vakkoja oššetah lahjoiksi. Muasterin apuna ollah naini ta tytär, hyö mainoššetah vakkoja internetissä, vaššatah oštajien kyšymykših, juatah vakkojen kuvie.

Pärehvakkojen luatimini on vanha elinkeino, kumpani tähä päiväh šuatenki on jiänyn ajankohtasekši. Aleksandr Čurbanov näki konehella luajittuja pärehvakkoja ta ammattimiehenä ollešša šano oman piätökšen – hutrat!

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat