Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Karjalankieliset identiteetit rajalla

Helsinkin yliopiston tutkijan Janne Saarikiven šeloššukšen teemana oli karjalan kielen tilanneh Venäjällä. // Kuva: Ilja Mošnikov

Pakinua piettih eri yliopistojen tutkijat. Rahvašta oli niin äijän, jotta kaikilla juuri juuri löyty paikkua. Karjalaiset as’s’at nykyjäh košetah monie Šuomešša eläjie. Voipi šanuo, jotta nykyjäh täššä muašša on karjalan kielen ta karjalan kulttuurin buumi, niin kuin aikoinah parikymmentä vuotta takaperin oli Karjalan tašavallašša. Joensuun yliopistošša opaššetah livvie ta vienankarjalua, kirjutetah kaunokirjoja karjalan kielellä, painetah karjalankielistä Karjal žurnualu -lehtie.

Piäpakinoiččija Anneli Sarhimaa (Meizin yliopisto) tarkašteli kyšymyštä karjalaisien identiteetistä, kumpani parahiten rakentuu kielen avulla ta tapojen yhenpivošša. ELDIA-projektin tulokšet oltih näkyvissä, kun hiän tarkašteli Šuomen karjalaisien identiteettie. Ihmini juuriltah tuntou iččieh karjalaisekši vaikka ei pakaja muamon kieltä. Venäjällä ušeičči on niin, jotta kun karjalaini ei tiijä muamon kieltä, ni hiän laškou iččieh venäläisekši.

Karjalan kielen tilannehta Oulun šeuvulla tarkašteli Niina Kunnas (Oulun yliopisto). Šinnehän vienalaiset puattih eri aikoina. Muhoksella eletäh rajakarjalaiset Salmin Käsnäšeläštä, vuotena 2009 heitä oli 1130 henkie. Tutkija kyšeli 25 karjalaista.  Tutkimukšešta ilmeni, jotta šielä vielä on äijä ihmisie, ket paissah karjalakši, onnakko kielen käyttö rajottuu laulu- ta runoesitykših, toičči niise šeurojen kokoukšissa paissah karjalakši. Muissa tilantehissa karjalaiset kommunikoijah šuomekši.

Janne Saarikivi (Helsinkin yliopisto) pakasi karjalan kielen tilantehešta Venäjällä.  Hiän iče opaštujien kera on luatin 15 kenttämatkua Šiämäjärveh, Alavoiseh, Aunukšeh, Mägriäh, Vuokkiniemeh, Tolmačuh, Kozlovoh. Hänen šanojen mukah kielivähemmistöt Venäjällä on šäilytty paremmin kuin Europan maissa, šentäh jotta vallankumoukšen jälkeh heilä oli peruššettu autonomiset alovehet ta vähälukusilla kielillä peruššettih kirjakielimuotoja. Länšimaissa šotienvälisinä aikoina oli nationalistini ajattelutapa, eikä pienistä rahvahista äijyä välitetty. Onnakko myöhemmin Hruševin ajašta alkuan Venäjällä ruvettih hävittämäh pienie ”perspektiivittömie” kylie ta šitä myöten kanšalliset kielet ruvettih assimiloitumah valtakieleh. Länneššä šinä aikana ruvettih kirjuttamah ta pakajamah pienrahvahien kulttuurin ta kielien šäilyttämiseštä.  Karjalan tašavallašša jo 1960–1970 vuosikymmenen vanhemmat ruvettih lapšilla pakajamah vain venäjän kieltä. Saarikivi šano, jotta Venäjällä nykyjäh äijä ruatah karjalan kielen šäilyttämisekši, onnakko tärkiempi on še, jotta lapšien kera perehissä paistais vain omalla muamon kielellä ta iče karjalaiset kaikissa tilantehissa paistais omalla kielellä. Näin ta vain näin kieli rupieu elämäh ta kehittymäh. Pakinoiččija ta monet muut simposiumissa ihmeteltih, mintäh Karjalan tašavallašša kielipešäruatuo Uhtuošša ta muuvvalla on pahašti rajotettu.

Šaima kuulla niise šeloššukšie, joissa kerrottih kiäntämiseh liittyjie proplemoja. Niinpä tutkijat Natalia Gilojeva ta Maria Kok yritettih ratkaissa erähie karjalan kielellä kiäntämisšolmuja. Gilojevalla ne ollah päivänpolttavie, šentäh kun hiän  kiäntäy ta lukou kerran netälissä Yleisradivon uutisie  livvinkarjalakši. Hyö tovissetah, jotta kiäntämiseššä pitäy muistua, jotta elämän realitetit Venäjän Karjalašša ta  Šuomešša ollah erilaiset. Tämän lisäkši Venäjän karjalaisien kieleššä on äijä venäläisie lainoja, kut Šuomešša eläjillä karjalaisilla ollah ušeičči vierahat. Šuomelaisie metaforisie ilmijöitä ta idiomija on niise vaikeita kiäntyä karjalakši.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat