Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Terveh, armas vahnaine kodi!

Meijän kodi Nuožarven kyläs.

Lapsusaijan mustelmua

Toinah ku ei ollus minun buabua, kudai ainos otti omua bunukkastu-murustu gostih, en ni minä mustanus nygöi vahnan eloksen hyvytty da  čomuttu, ildoi da bes’odoi obrazoin ual, korgieloi puuhizii pordahii… Nygöi minä kaiken ellendän, tahton syvetä nämmih mustelmih, kiändyö omis mielis sih aigah, konzu eloksen taba oli prostoi.

Vahnat koit, ristittyzien unohtetut silmät, lämmin, kudai tunduu puolensuan vuvven peräs. Omis mielis rounoku näin seinäs mustu-valgieloi fotokartočkoi. Enne kouroi senih ei pandu, keskiseinäh pandih omahizien kuvua. Gost’at, lapset, dovarišat tiettih, ku suuri värikäs paikku piäs inehmine on meijän buabo, kosovorotku piäl on meijän vagaval died’oil, pitkykassu tyttö on meijän muamo. Heijän silmät ollah rounoku koin vardoiččijat, rounoku sinun oma huigientundo, net kačottih hengen sydämeh. Omahizien kuvat rounoku paistih sinunke kaikkih tärgevimih dieloloih nähte, tiijustettih, mibo ristikanzoi on se, kudai tuli tänäpäi täh kodih... 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat