Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Toteutuuko elukkojen toiveh parempah elämäh?

Elukkojen turvakojin administrattori Svetlana Zaharova kerto, jotta kuukauvešša turvakojin toimintah mänöy noin 250 tuhatta rupl’ua, kaikki nämä varat volont’orit ečitäh iče. // Kuva: Olga Smotrova

Volont’orit kerrotah, jotta 2016 vuosi oli kaikista vaikein turvakojin elämäššä. Nyt šiinä eläy noin 150 koirua ta 70 kiššua. Vain talvikuušša turvakoti otti vaštah 31 koirua ta 16 kiššua. Niistä 19 koirua ta 9 kiššua löyvettih ičellä uuvvet perehet. Turvakojin ruatajat ta volont’orit toivotah, jotta kaikilla elukoilla turvakoti tulou vain väliaikasekši kojiksi ta jotta joka kojittomalla elukalla löytyy oma talo.

Ka niijen elukkojen tilalla, kumpasien onnistu löytyä oma Ihmini, aina tulou uušie: eryähie isännät vinnatah pihalla, eryähie peitočči heitetäh turvakojin vierellä, eryähie iče eläinpuoluštajat pelaššetah šurmašta. Joka kiššalla ta koiralla on oma ikävä istorija.

Elukkojen turvakoti on enšimmäini ta ainut Petroskoissa. Šen toiminta järještyy vain hyvänluajintavaroilla ta volont’orien voimin. Turvakojin järještäjät ušotah, jotta konšanih Petroskoissa ilmeštyy ni valtijollini turvakoti, kumpani rupieu šuamah apuo kaupunkin halličukšelta.

Kuukauvešša turvakojin toimintah mänöy noin 250 tuhatta rupl’ua, kaikki nämä varat volont’orit ečitäh iče. Hyö järješšetäh erilaisie hyvänluajinta-aktijoja ta kaikin voimin staraijah auttua elukkoja.

– Vuorokauvešša meilä mänöy 60 kiluo šuurmua. Päiväššä ruatajat keitetäh kiukailla viiješšä 50:n litran kattilašša huttuo lihan kera koirie varoin. Talvella šähköštä pitäy makšua noin 30 tuhatta rupl’ua, melkein 40 tuhatta makšau eläinliäkärin ošašton toiminta. Meijän kaikista šuurin proplema on rahapuuteh, vahvisti volont’ori Julija Visokih. – Još joka petroskoilaini lahjottais turvakojilla hoti yhen rupl’an kuukauvešša, niin višših meijän ei ois pakko hyppie talvella pihalla ta kyšyö apuo aktijojen aikana. Voisima enemmän voimua ta aikua antua elukoilla.

Turvakojissa aina on äijän työtä. Hyvä, konša käyväh volont’orit, ka arkipäivinä hyö iče opaššutah ta ruatah. Joka päivä paikan piällä on kolme ruatajua, ket hoijetah koirie, yksi kiššojen hoitaja, eläinliäkäri ta administrattori. Työpäivä alkau aikaseh huomenekšella ta loppuu iltamyöhällä, a eläinliäkäri toičči ruatau puoliyöh šuaten. Vaikiešta työštä turvakojin ruatajat šuahah minimalisen palkan.

Päivän aikana ruatajien pitäy kävellä koirien kera, šiivuo tarhoja, peššä erissyšhuonehie, lämmittyä kiukaita, valmistua ruokua, šyöttyä elukkoja ta tuaš kävellä niijen kera. Joka koirienhoitaja vaštuau viiještäkymmeneštä elukašta ta joka koiran kera pitäy kävellä kakši kertua päiväššä hoti 10–20 minuuttie. Toiseh työh, kumpaista turvakojissa niise on yllin-kyllin, ruatajilla ei jiä voimua eikä aikua. Šamoin elukatki vuotetah ei ainuoštah ruokua, ka ihmisen huomijuo, lämpyö ta rakkahutta.

Šentäh turvakojissa aina mielelläh otetah vaštah volont’orija ta vierahie. Toičči koululaiset tullah opaštajieh kera, toičči koko perehet. Kuni lapšet leikitäh ta juokšennellah elukkojen kera, vanhemmah autetah eri töissä.

– Myö staraičemma hoti kerran kuukauvešša käyvä elukkojen luo kostih koko luokalla, kerto alkeisluokkijen opaštaja Žanna Zabrodina. – Koululaiset etukäteh valmissetah kostinččoja ta ruokua koirilla ta kiššoilla, tuuvvah šiteitä ta tarvittavie liäkkeitä. Mie olen varma, jotta šemmoni yhtevyš elukkojen kera auttau kašvattua lapšista hyvie ihmisie, luatiu heitä tunnollisiksi ta hyväšiämisiksi.

Elukkojen turvakojin administrattori Svetlana Zaharova kerto, jotta volont’orit rikeneh käyväh eri päiväkotiloih ta kouluih, missä järješšetäh lapšilla Hyvyön tuntija. Hyö esitetäh pienokaisilla videoita turvakojin elukoista ta järješšetäh pakinoja eri teemojen mukah.

– Myö staraičemma totuttua koululaisie ta päiväkotijen kašvattija joka kuukauven 15. päivänä viettyä Nelläjalkasen yštävän -päivyä, korošti Svetlana. – Još jokahini lapši työntäy turvakotih yhen šuurmatokan kuukauvešša, niin elukkojen elämä muuttuu parempah šuuntah.

Turvakoti ottau vaštah kaikkie, ken tahtou auttua, vet šielä aina on mitä ruatua. Još teilä ei ole liikua rahua, niin voitta auttua muiten ta luatie mitänih turvakojin elukkojen hyväkši tahi työntyä elukoilla kostinčua. Nyt tuli helpompi auttua elukkojen turvakotie. Noin puolitoista kuukautta takaperin kaupunkissa alko ilmeštyö turvakojin apu-punktija, kumpaset joka päivä otetah vaštah ihmisien tuomisie. Nyt apu-punktija on jo kuuši. Yksi niistä on Russki Par -kauppa, kumpasen isäntä Vasili Hazov kerto, jotta auttua elukkoja tahtou hyvin äijän ihmisie.

– Meilä tuuvvah šuurmua, ruokua kiššoilla ta koirilla. Parempi oštua nuoškieta rehuo eikä kuivua, šentäh kun kuiva rehu ei monella elukalla paššua. Turvakojissa sterilisoijah elukkoja, šentäh pitäy olla äijän riepuo ta lakanoja, niitä ihmiset niise tuuvvah omissa tuomisissa. Hyvä, jotta meijän kaupunkissa eläy niin monta hyväšiämistä ihmistä, šaneli Vasili. – Vain teijän avulla jo viisi vuotta turvapaikka on pelaštan elukkoja.

Lisätietuo Petroskoin enšimmäiseštä yhteiskunnallisešta turvakojista voitta lukie VK-sosialiverkošton vk.com/petropriut -ryhmäššä.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat