Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Paušoilan kylän kaiččii

Anna Kovru (oig.) vastuau Oma Pajo -horan folklourujoukkuo Särgilahten kyläs Pyhälaskun pruazniekal. // Kuva: Margarita Kemppainen

Vikse täl aigua Anna Vasiljevna rodih vie mudrembi, hos i ennegi häi oli mielevy naine, nygöi vai rubei pagizemah hillembäh syvendyjen omih mielih. Anna Vasiljevna ozuttahes äijiä nuorembi omua igiä rožači (nuorete se oli čomattaris čomin), lapsusaijas häi on harjavunnuh jygieh ruadoh, nygöigi pidäy kois por’adnua da puhtahuttu. Onhäi karjalazilgi sih nähte sananpolvi: puhtahuon suvaiccijua emändiä kylä kiittäy...

Kylän elostu eläjes

Anna Vasiljevna on rodivunnuh 16. tuhukuudu 1937 (pasportan mugah – 25. tuhukuudu) karjalazeh Paušoilan kyläh. Se on vai nelli puolenke kilometrii Särgilahtespäi, ga oppikkua vai duumaija, mittumat yhten Siämärven rannan kylien elaijat ollah eriluaduzet. Toinah sendäh,ku voinan jälles Paušoilan kylä “siirrettih” Priäžän piirispäi Suojärveh. Se imazekse igiä jäi sähköttäh da tässäh kyläh ei ole hyviä kohtinastu dorogua. Enne voinua kyläs oli 16 časounua čottah ottamattah da 97 eläjiä, nygöi sinne jäi vai nelli taloidu, talvel kyläs vai tuuččuau da kuuluu hukkien ulvondu…

Dubiininan Kuzmič-died’oin kodi on kaikis čomin Paušoilan kyläs, sidä mieldy ongi iče Anna Vasiljevna. Tämä kodi kuuluu Ven’an histourien da kul´tuuran mustopaččahien vardoiččemizen liiton Karjalan ozaston luvetteluh. Täs kois eli kaksi perehty, kaikkiedah 14 hengie, syndyigi koin tiloih alguškola. Elettih, iluo piettih, enzimäine Rodina-raadivoprijomniekku batareikoinke oli juuri Dubiininoin kois, kyläs nikel vie mostu ei olluh. Tuatto Vasilii Kuzmič Dubinin oli Pervoje maija -kolhozan predseduatel’annu. Terväh loputtih hyvät aijat da pereheh tuli hädä. Pahembua aigua elettih vai evokon nälgyvuozinnu. An’a-tyttären roittuu vuvven peräs tuatto ihan viärättäh otettih kiini da ammuttih 26. kevätkuudu 1938 kunnelienne čuurukarjeerah Petroskoin lähäl. Muamal Lukerja Fedotovnal jäi nelli lastu: F’odor (sai surman vuvvennu 1945), Nikolai, Irina da pienin Anni. Ruadai da kunnolline Nikolai-velli ijän kaiken oli abuniekannu omile sizärile da heijän lapsile, avvutti kaikel, mil vai sai. Anna Vasiljevnan velli da sizär jo ollah toizel ilmal.

 

Aigukniigan kirjuttai

Eläkkehele piästyy Anna Vasiljevna kogonah heitti linnalazen eloksen. Naine jo äijän vuottu eläy oman vellen kois Särgilahten kyläs Siämärven rannal. Kui sanotah, tuli aigu “kerätä kivet”. Anna Vasiljevnal ei ole armahembua kohtua, migu Paušoilan da Särgilahten kylät. “Oma mua andau vägie eliä ielleh”, sanou inehmine. 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat