Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Giperborejan pohjoistuuli puhalti Karjalah

Giperboreja-festivalin piätapahtumana on jiä- ta lumiveššoškilpailu. Tänä vuotena šiih yhty 35 joukkuo // Kuva: Anna Deš

Kreikkalaisešša mifologijašša Giperborejakši kučuttih ”pohjoistuulen tuolla puolen” olijua pohjoismua, missä elettih giperboreit. Päiväni šielä nousi vain kerran vuuvvešša. Istorijan tutkijat ollah šitä mieltä, jotta tämä mua voipi olla Karjalašša ta Kuolan niemimualla. Giperborejan eläjät oltih nerokkahie ta taitajie ta heijän šuojelijana oli Appolon. 

Giperboreja-festivalin piätapahtumana on jiä- ta lumiveššoškilpailu. Tänä vuotena šiih yhty 35 joukkuo Vologdašta, Moskovašta, Piiteristä, Jakutijašta, Valkovenäjäštä ta Šuomešta. Kilpailuh oli alušta varuššettu 15 jiä- ta 20 lumikuutijuo. Ka järještäjät šanottih, jotta heijän piti lisätä vielä viisi kuutijuo, šentäh kun oli mukavie ta kaunehie eskisija ta tahottais, jotta niitä kaikkie voipi niähä meijän rantakavulla.

Niin kuin ainaki, Giperborejan ohjelma oli mukava ta monipuolini. Vaikka iče pruasniekka oli šuovattana, 18. tuiskukuuta, ihmiset jo kilpailun alušta šuahen käveltih rantakatuo myöte ta kačeltih, mitein työt mäntih. Rantakavulla oli ašetettu nellä videjokamerua ta kilpailun mänyö oli voinun šeurata koistaki internetin kautti.

Šuovatan pruasniekkaohjelma alko huomenekšella Onegajärven ahven - talvikalaššuškilpailušta. Šamoin järvellä oli järješšetty polkupyörä- ta juokšukilpailuja. Oli kaikenmoisie perehkilpailujaki. Petroskoin firmat esitettih omie tuottehie, huvitettih ihmisie ta juatih lahjoja. Koko päivän ajan Rotondan viereššä oli melko šuuri jono, kaikin tahottih maissella Giperborejan piäkeittäjän valmistamua uuhhua. Ičeki šain maissella uuhhua, še oli melko šakie ta makie. Niitä, ken pistäyty Kiži-mušejoh, vuotti hyvä yllätyš: šielä oli tarjolla kalittua ta oli voinun šuaha karjalan perintehellisien kalittojen resepti, šekä nähä, mitein niitä leivotah. Kalittojen lisäkši kostitettih kuumalla čäijyllä ta varen'n'alla Karjalan marjoista.

Iltapuolella oli ilmotettu jiä- ta lumiveššoškilpailun tulokšet. Voittajakši tuli petroskoilaisien Kešä kaštiešša -jiäveššoš, toisella šijalla niise piäsi petroskolaisen joukon Unelmat Vienanmereštä -jiäveššoš. 

Lumiveššokšien joukošša arvoššettih erikseh šuuret kuutijot ta pienet kuutijot. Pienistä veššokšista enšimmäisekši tuli Jalo-veššoš (Petroskoi) ta šuurista – Šuuri pihanpuhaštaja (Petroskoi). Toisella šijalla piäsi Sekunti ammuntah -veššoš (Minsk) ta kolmannella – Paikan nero (Petroskoi). Voittajat šuatih 30 000 rupl’an palkinnot, toisešta paikašta – 25 000 rupl’ua, kolmannešta – 15 000 rupl’ua. Illan lopušša kaikki ihmiset piäššettih ilmah erivärisie valoilmapalloja, mi oli oikein kaunista illantaivahašša.

Juhlapäivän aikana šiä muuttu monta kertua: huomenekšešta ihmiset voitih kačella veššokšie päivänvalošša, šiitä pakšut pilvet vejettih taivahan umpeh ta alko šatua lunta, šiitä tuuli voimistu ta rupesi melko kovah tuiskuttamah ta vašta illalla šiä rauhottu. Ka petroskolaiset ta kaupunkin vierahat šiänvaihtelušta huolimatta piettih iluo, kačeltih veššokšie, otettih valokuvie ta vuotettih pruasniekan lopun - pruasniekan ilotulitušta, kumpani tänä vuotena oli oikein kaunis.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat