2018

Nerot ollah kai keral

Mennyön kahten vuvven aigua Kielen, literatuuran da histourien instituutan tutkijoil ruavon ual oli suuri projektu “Rahvahanrunohuon tiedäjät: elektronnoi tiedosanakniigu”.

Kandurahvas miärätäh ruaduo

Tämä pluanu on vie projektanmugaine, ga suurimat šeikat jo ollah tietois. Kandurahvahien nevvosto on ainavoluaduine mahto paista Karjalan piämiehen ies. Suurimat päivylistah menijät kyzymykset varustetah kirjallizesti ennepäi, omii mielii voibi sanuo suusanal. Oigevus sanuo on jogahizel nevvostolazel – se on tämän elimen suurimii prinsippoi.

Nuori kyykkäripolvi kašvamašša

Kalevalašša valittih paraš kyykkä-peluaja koululaisien kešen.

Karjalankielistä toimintua vain lisäytyy

Vuuvven 2018 kynnykšellä Karjalan Rahvahan Liiton halličuš piti issunnon, min aikana oli hyväkšytty järještön šuunnitelmat vuuvvekši 2018 šekä luajittu piätökšie muutomašta tärkieštä kyšymykšeštä.

Hyvyä Uutta Vuotta Jyškyjärveltä!

Vienankarjalaisen Jyškyjärven kylän eläjät ošallissuttih uuvvenvuuvven aktijoh. Kylän aktivistit Lidija Nikolajeva ta Valentina Tarasova kekšittih mukava tapahtuma rahvahalla ta šuatih yhtymäh šiih oman kylän eläjie šekä kaikkie, ket šuvaijah Pohjoista Venecijua, Jyškyjärvie.

Omal mual joga tuhjoine on tuttavu

Karjalas on äijy pyhiä kohtua, on nengostu Priäžän piirisgi. Erähät kohtat ollah nägyvis, erähis vähä ken tiedäy. Priäžän piirin pyhis kohtis, kuduat ollah säilytty tässäh, kerdoi omas kniigas da kuvaozuttelus karjalaine kuvuaju Ilja Timin. Mittuzii ristikanzoi on Ilja da mindäh häi tartui täh dieloh, rubei kuvailemah Karjalan pyhii paikkoi?

Petroskoin yliopisto tutki kandurahvahien olotilua

Enämbistö kyzeltävis karjalazis, vepsäläzis da suomelazis ei löyhketä omua ruadotuluo, eigo tervehytty. Ga yhtelläh, kaččomattah vaigieh ekonoumizeh olotilah, rahvas ei tahtota lähtie elämäh nikunne muijale.

Vuokkiniemen aapini

Šuomelais-ugrilaisen kulttuurikylän vuuvven rajoissa Vuokkiniemen koulušša jo oraškuušša ilmešty mielenmukani Vuokkiniemen aapini -kirjani. Še valmissettih opaštaja Tatjana Tupina ta alkeiskoulun piäštökkähät, nykyset viiješluokkalaiset.

Mielikuvituš on tietoja tärkiempi

Taiteilija Vladimir Fomin on tunnettu persoona Venäjällä ta ulkomaillaki. Hänen värikkähät ta ainutluatuset mualaukšet košetah šilmie, mieltä ta šyväintä. Niitä voit kačella tarkkah pitän aikua. Niissä on Fominin mieltä ta erikoista taikamaista muajilmua, mitä mieki košetin taiteilijan läššäollešša.

Luatokan kallivot valtion šuojelun alla

Kanšanvälisien puistojen ta šuojelun alla olijien alovehien päivän kynnykšellä Karjalašša peruššettih uuši kanšallini puisto.

Karjalaine Dvorčča

Ven’an enzimäine kurortu Martsial’nije vodi vuvven peräs täyttäy kolme sadua vuottu. Tervehyönhoidolan mugah on nimitetty sen tyves olii pos’olkugi. Rahvas eloitettih nämmä muat äijiä aijomba kurortan avuamistu. Tiä on elänyh saamelastu, vepsälästy da lyydilästy. Äijil kylil täl čupul ollah juuri lyydiläzet nimet. Mugai Martsial’nije vodi -pos’olkal enne oli toine, lyydinkieline nimi.

Puolen vuvven tapoksel

Parahite tänäpäi, 24. pakkaskuudu, rodih puoli vuottu aigua, ku meijän “Oman Muan” toimituksen piätoimittai Natalja Sinitskaja miärättih Periodika-julguamon johtajakse. Toimituksen puoles – ka myö jäimmö luotettavas da nerokkahas piätoimittajas, kudaman suuris ruadoprinsipois oli oigienmugažus. Ristikanzu ruadoi “Omas Muas” kaksikymmen kolme vuottu, kudamis yksitostu oli lehten piätoimittajannu. Natalja Sinitskaja on arvovaldaine žurnalistu, kirjuttai, kiändäi, kieliaktivistu. Kolmen lapsen muamo da oman suuren koin emändy. Natalja maltoi olla emändänny joga kohtas, noudi kunnon ruaduo da oman sanan piendiä. Uskommo, ku juuri net nerot pätäh nygöi uvves virras. Hyvin tiijämmö, ku mielevänny olles inehmine on prostoi da rahvahan suvaiččii, kyläläine, ei malta eigo rubie sanoi čomendelemah da ruadoloi äijäl vönyttämäh. Natalja Sinitskaja on rutto ruadolois da kebjei jallale. Kui meijän karjalaine naine elähteleh suuren julguamon virras, pagizutammo täs.

Tule opastumah lyydinkarjalua

Petroskois avatah ilmazet karjalan kielen lyydin murdehen kursit.

Ei ole missänä niin kultaista elämyä, kun miän Karjalašša!

VTA:n Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutissa on valmissettu kirja “Еремеевы-Ряйхя: человек, семья, политика в карельском пограничье начала ХХ века. Исследование. Документы. Материалы / Jeremejev-Räihä: ihminen, perhe ja politiikka Karjalan raja-alueella 1900-luvun alussa. Tutkielma. Asiakirjat. Aineistot” (tiijollini toimittaja on Оl’ga Il'uha).

Karjalan kieltä youtubeh

Nykyihmiset käytetäh internettie ta nykyteknologijoja joka päivä. Myö kirjutamma tekstiviestijä muan toisella puolella eläjillä yštävillä, työnnämmä toini toisellana valokuvie ta videjopätkie, šoitamma Skypešša, kiännämmä tekstijä google-kiäntäjän avulla. Toiset “issutah” sosialiverkoissa. Toiset kerrotah ičeštä omalla kanavalla www.youtube.com -saitilla.

“Toinah en sudre ma olluh…”

Tämä on Nikolai Abramovan erähän runon rivi. Vajuas 55 vuvves Nikolai Abramov rodih kuulužakse Karjalas da Piiterin da Voulogdan alovehel – kaikkiel, kus kuuluu vepsäläine sana.

Meijän Tampere

Karjalan kieldy opastutah Tamperel jo kolmattu vuottu. Opastajannu kogo aijan on ruadanuh Sanna-Riikka Knuuttila. Opastujat ollah moizet, ku erähil karjal on muamankieli, erähät ollah “vaigu hämäläzet, ga tahtotah harjavuo karjalan kieleh” (opastujat iče muga sanottih kirjuttua).

Kel neruo, sil i veruo

Mennyt piätteniččän Suomelas-ugrilazes školas palkittih opastujii, kuduat suadih korgiet tulokset Ven’an da kanzoinvälizel tazol. Mostu opastujua Suomelas-ugrilazes školas on kai kuuzitostu.

Petroskoi tutkijoin silmin

Karjalan Kanzalline muzei kuččuu petroskoilazii da linnan gostii kuundelemah mieldykiinnittäjii luvendoloi Karjalan histourieh nähte.

Kappaleh entiseštä Karjalašta šäilyy loittosešša Amerikašša

Oma Mua -lehen aikasemmissa numeroissa olemma jo kirjuttan niistä karjalaisista, kumpaset piäštih tutuštumah Amerikkah Aukie muajilma -ohjelman kautti. Viime šykyšynä šemmoni mahollisuš šuatih kakši nuorta ammattimieštä Petroskoista – Kanšallisen musejon ruataja Tatjana Berdašova ta Kielen kirjallisuon ta istorijan institutin tutkija Marija Kundoz’orova.

Kaksi kačahtustu Karjalah

Karjalan Taidomuzeis 26. pakkaskuudu avattih uuzi Karjalan taijon muasterit -ozuttelu, kudai omistettih kuulužien taidoilijoin Aleksei Avdiševan da Nikolai Br’uhanovan vuozipäivile.

Kui kaksi vellesty lapsienke ruatah

Priäžän kyläs vaste ei ammui avavui puusepän ruadopaja “Lastu” lapsekkahih perehih niškoi. Paja on sijoitannuhes Priäžän keskuččah.

Kuinpa elät, cherokee-intiani?

Washingtonista vierailuryhmät jatettih matkua ken minnei muan eri ošavaltijoih. Kantarahvahat-ryhmä, kumpaseh kuuluttih Karjalan etuštajat Tatjana Berdaševa ta Marija Kundoz’orova, matkušti Pohjois-Carolinah.

Tašavallašša avatah Karjalan rintaman musejo

Karjalan rintaman musejo šuunnitellah avata tašavallašša. Niin piätti Karjalan tašavallan 100-vuotisjuhlan valtijon valmistamiskomiisi. Musejo avatah Belomorskissa, missä šotavuosina oli Karjalan rintaman esikunta.

Uuši korttieri – uuši elämä

Kalevalan ta Kuušiniemen korjauškelvottomien talojen eläjät šuatih avaimet uušista korttieriloista.