Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2018

    • Ruado eistyy edeh sovus olles

      Joga vuvven allus Karjalan tazavallan kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvu pidäy raportat rahvahan ies, kus sanellah mennyön vuvven ruavon tuloksis. Ministru Sergei Kisel’ov vastavui karjalazien liittoloin aktivistoinke mennyt nedälil Petroskoil kanzallizien kul’tuuroin keskukses. Hozi aktivistua kerähmöle kerdyi vähättävy, paista puutui piäl kahten čuasun.

    • Opasta lastu, kuni on poikki laučan

      Priäžän piiris todevutetah uuttu Kiža perindölöih -projektua, kuduan hantuzis lapset tiijustetah karjalazis perindölöis. Projektah nähte kerdoi sen ohjuaju, Priäžän taidoškolan opastai Julija Tolmačova.

    • Ilona on käki mečäššä, lapši pereheššä

      Karjalaini šananlašku opaštau: liijan liikkuja šuau, enemmän ečittelijä. Tämä rahvahan viisahuš hyvin kuvuau Virolaisien šopusua perehtä Mujejärven pos’olkašta.

    • Vienanmeren keittijön värit muanitetah

      Tuiskukuun 8. päivänä Karjalan Kanšallisešša musejošša avautu mukava valokuvanäyttely pomorien elämäntavoista.

    • Kantakanšat ta oikeuš tietojen šuamiseh

      Viime netälillä Petroskoin kanšalaisaktivistiloilla esitettih uuši tutkimuš,mi on omissettu kantarahvahien oikeukšilla tietojen šuamiseh.

    • Uut’arven arbaitukset

      Uut’arvi on kaunehimii karjalazii kylii Anuksen čupul. Kylä on sijoitannuhes samannimizen järven rannal. Uut’arven nimie on opittu sellittiä moneh luaduh, ga lopullistu sellitysty ei ole eigo Uut’arven eläjil, eigo tiedomiehil.

    • Kylien školis maksau rippuo

      Kyläškolien hiät ollah kiini kogo muan poliitiekas. Ei maksa viärittiä toine tostu, ei pie moittie valehtu opastamistu kylis. Pidäy vai reknata mittuine škola pidäy olla kylän dielos nygözel aijal. Äski sit myö emmo ole dikarit, a olemmo huomizen päivän luadijat, omien suaduloin lapsien tulieh suattajat.

    • Puulois on meijän tulii aigu

      Suomes on piässyh ilmah komiksoin al’boumu nimel “Metsänpeitto” (“Mečänpeitto”), kuduas kerrotah mečäs da puulois da niilöih kuulujis rahvahan uskomuksis, histouries da nygyaijas. Kniigas on komiksu karjalan kielelgi.

    • Tutuštukkua Lappi-tätih

      Koštamuš on starina taigan kešellä, näin šanotah ihmiset omašta kaupunkista. Nyt Koštamukšella ilmešty oma starinallini šuojelija – Lappi-täti ta hänen apulaini Sampo-poika.

    • Mul’tikulttuurini pyhänlašku omalla kielellä

      Mul’tikulttuurini pyhänlašun pruasniekka piettih Petroskoissa Gubernattorin puiston jiäkentällä. Pitoloih otti ošua eri rahvahien yhteiskunnallisie järještöjä, kumpaset esitettih omua kulttuurie lauluineh ta tanššineh šekä onniteltih yleisyö omilla kielillä.

    • Piäjärven nähtävykset pitkäkse mustokse

      Tuhukuun keskivälil “Periodikan” ruadajat oldih käymäs Louhen piirin Piäjärven kyläs da Kalevalan piirin Kalevalas. Matkan tarkoituksennu oli vastavuo Oma Mua-, Karjalan Sanomat-, Kipinä-lehtien lugijoinke da sanelta toizilegi meijän ruadoh nähte. Ga paiči virrallistu programmua meil oli kul’tuuroprogrammugi.

    • Minun armas Kotkatjärvi

      Ihan roindupäiväs, jo 66 vuottu minä elän omas hierus. Min omua iččie mustan, aiven pajatin.

    • Anna kuuluu muamankieli

      Ennevahnas rahvas pruazniekoin aigua käydih toine toizelluo gostih, sie syödih-juodih, paistih sidä-tädä keskenäh, pajuo pajatettih, tansittih. Muga rodih nygöigi, 21. tuhukuudu, konzu piettih Kanzoinvälisty muamankielen päiviä. Priäžän piirin karjalazet kiirehtettih Priäžäh bes’odale.

    • Uuttu tieduo Karjalas

      Petroskoin valdivonyliopiston tyves ruadau Avvonaine yliopisto -projektu. Tämä projektu algai oman ruavon tuhukuus 2010. Kursiloih da luvendoloih kävväh eri-igähizet rahvas – školaniekat da yliopastujat, ruavahat da eläkkehel olijat. Kaikkiedah Avvonazes yliopistos on piäl 20 eriluadustu kursua, kuduah kävyy enämbi tuhattu hengie. Tämä on jo 17. opastussemestru.

    • Teatteri toteuttau lapšien unelmie

      Kalevalan Rodničok-teatteri on täyttän 25 vuotta ta šen ošanottajat tiijetäh miten tuuvva näitä tuntehie kaččojilla, jotta še uškois artistoih ta kukloih.

    • Kanzalline arhiivu – Karjalan histourien kaiččii

      Tänävuon Ven’an Arhiivoin laitoksile täydyy 100 vuottu. Pruazniekkuvuvves Karjalan tazavallan Kanzallizes arhiivas on äijy eriluadustu piduo. Suurin pido rodieu syvyskuus.

    • Yksi kylä – moni nimie

      Kodžuri da Honganuan kylä on sijoituttu Nuožarven järven rannale. Mollembas kyläs vie kuuluu karjalan kieli, hos rahvastu on jiännyh vai näppine. Kodžurih da Honganual rahvas kävväh kaččomah ennevahnallizii časounazii da karjalazii kodiloi. Ga yhtelläh vähä ken voibi sanuo, kui on roittu kylien nimet. Heliet, mugažat da čomat, ga yhtelläh ellendämättömät Kodžuri da Honganuan kylä, libo Honganalustu ollah tämän kirjutuksen tiemannu.

    • Kielimuasterit voidas auttua kielen opastundas

      Muasteri-opastui -metoudu on selgei da tehokas. Sidä tariččou Kalifournien štuatan tiedomies inehmine Leann Hinton. Täs suau lugie enne nägemättömäs materjualas Elävän kielen pordahil -ven’ankielizes oppahas. Materjualu on helpol suadavu internetas. Karjalan Kielen Kodi -liitto tariččou sen omal verkosivustol. Karjalan kielen kohtas muasteri-opastui-programmu pädöy ihan hyvin.

    • Kolmen šukupolven opaštaja

      Jälki mualla -nimini muistoillačču piettih 11. kevätkuuta Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšešša Kalevalašša. Pito oli omissettu piirin kunnivokanšalaisen, Karjalan anšijoitunuon opaštajan, Šuuren Isänmuallisen šovan veteranin, kirjailijan ta kulttuurielämän merkkimiehen Matti Pirhosen muissolla, kumpasen 110-vuotispäivyäh juhlittih 1. kevätkuuta.

    • Ruato ihmistä čomentau

      Naisienpäivän kynnykšellä kävin kaunehešša karjalaisešša Jyškyjärven kyläššä. Šielä on aina hyvä viettyä aikua. Kylyä korissetah ahkerašti šiivotut pihat, kaunehet hoijetut talot, šillat ta kylän rahvaš. Hyö omin voimin šäilytetäh Jyškyjärvie kaunehena ta ahkerana kylänä.

Partn`ourat