2018

Periodikan KniiguMelliččy jauhou ielleh

Periodika-julguamon perindölline kniigoin prezentatsii piettih 16. kevätkuudu Begemot-kafees. Mennyt vuon “Periodika” on piästänyh ilmah yheksätostu julgavuo karjalan kielen kolmel piämurdehel, vepsän, suomen, ven’an, marin, hantoin da komin kielel.

Kerran šipainiekat stolale, toizen – pyöräköt

Äijypäivy on jo kätty andamas – tänä vuon se on 8. sulakuudu. Äijäspäiväs syö argie. Pastoksis pätäh rugehizet pyöräköt. Huondeksel nostuu ehti nähtä päivästy kižuamas.

Karjalan Kielen Kodi Vieljärvel pidi vuozikerähmön

Karjalan Kielen Kodi on tulluh kuulužakse kohtakse matkustajih da uuzien tiedoloin hingailijoih niškoi. Liiton oma vagavu ruado karjalan kielen hyvakse on arvokas bokaspai kaččojilegi.

“Mie myöššyin kaverien luo…”

Kevätkuun 15.–16. päivinä Petroskoi otti vaštah Fatjanovin festivalie. Fatjanovin festivalie jo yli 50 vuotta on pietty tunnetun neuvoštorunoilijan kotimualla Vladimirin alovehen V’azniki-kaupunkissa. Še aina keryäy tuhanšie kaččojie, nerokkahie runoilijie ta laulajie.

Makie, niin kuin ämmöllä

Šukupolvien muisto -projektin puittehissa Karjalan Kanšallisešša musejošša piettih perintehellisien keittoreseptien kilpailu.

Karjalan Rahvahan Liitto pidi vuozitapahtuman kevättalven siäl

Karjalan Rahvahan Liitto pidi 25. kevätkuudu oman vuoronmugazen vuozikerähmön. Paginanvedäjän Natalja Vorobein sanoin mugah, se meinattih täkse kerdua ei pitkähkökse da vuadimattomakse. Tulien vuon kaikis vahnin tazavallan karjalazien rahvahalline liitto täyttäy kolmekymmen vuottu. Net vuozipäivät toinah roijah merkittävät kogo Karjalas.

Priäžäläzet kilbailtih runoniekoin neros

Nuožarven kul’tuurutalois piettih Priäžän piirin VII Aleksandr Bugmirinan nimizen nuorien runoniekoin kilbu.

Lyhyt sana “oza” – pitky eloksen nero da syvät tunnustukset

Kaunehen, kezän mustoittajan kniigazen päivykukkupeldozen da ukonvembelenke kannustal lahjai minule Anna Usova ylen čomas kohtas, kus häi ruadau, – Karjalan ruadivotoimitukses, kunne kučui paginale.

Tutkimuštyöh koko perehellä

Kanšainvälistä lintujen päivyä juhlitah koko muajilmašša 1. šulakuuta. Eryähillä lintujen šeuruamini on harraššušta. Ka on šemmosie ihmisie, kumpasilla lintujen tutkimisešta on tullun ammatti ta elämäntyö. Kerran mie tuttavuššuin šemmosih ihmisih...

Kantatuatoista pravopunukkoih

Talvikuušša Karjalan kanšallisien kulttuurien keškuš, Kulttuurin ta taitehen kolledži šekä Petroskoin taitehkoulu KT:n kulttuuri- ta opaššušministerijöjen kannatukšella ilmotettih VI Tašavallan lapšien dekoratiivi-käsityötaitehen Kantatuatoista pravopunukkoih -kilpailun alušta.

Karjal-vepsäläine Puudogan da Vodlajärven čuppu

Kylien, jogiloin, järvilöin, niittylöin, peldoloin, mečästys- da kalastuskohtien nimet äijän midä voijah sanelta kodirannan mennyös aijas. Myö voimmo tiijustua, ket elettih tiä enne meidy, konzu hyö tuldih tänne da min periä, midä ruattih, kunne hävittih. Paikannimiehäi on äijy, net ei muututa, pidäy vai maltua oigieh lugie da ellendiä niidy. Täl kerdua paikannimilöin avul tiijustammo enämbän Iänis- libo Oniegujärven päivännouzurannan mennyös aijas da tämän čupun etnizes histouries.

Opi kävellä pilkopimies

Duumaičittogo työ konzutahto, kui eletäh sogiet rahvas? Työ voitto tiijustua, kui hyö eletäh. Moskovas on muzei, kuduan ozutteluu ei sua kaččuo, ga voibi koskie!

Tere tulemast pardale!

Tallinnas meren rannal enne sijaičči lendovalgamo, kuduas oli ruokos da kohendettavannu gidrolendokonehtu. Nygöi suures lendovalgamon aitas ruadau Estounien Merimuzei, kuduas voibi tuttavuo merihistourieh da kaččuo erilazii laivoi.

Kannet-abuniekat

Hyvyönluadii projektu “Kannet mieros” algavui Karjalas mennyt vuon sygyzyl. Silloi täh projektah yhtyi Periodika-julguamogi.

Missä koti, muamoseni?

Tämännimini kirja tuanoin šattu käsihini. Ta ihaššuin šuurešti, kun huomasin, jotta še on miun omašta kotikyläštä. Melkein šamašša alko vilahella tuttuja nimijä ta paikkoja. Juštih niitä, mit lämmitetäh šyväintä koko ijän. Tai kirjan kanšikuvašta niise kaččou tuttavannäköni naini. Niin ni himottais kyšyö: “Kenpä šie olet?”

Vessel kylä järvien keskes

Konzu matkuat Sordavalah libo Suomen rajale Pitkänrannan kauti siiriči Ščekis et piäze. Lökön da Vieljärven välil olii karjalaine kylä terväh jiäy suuren juaman bokkah.

Puškin VS keskenkazvuhizet

Karjalan Kanzallizes teatras 9. sulakuudu ozutettih Aleksandr Puškinan “Suarnua papis da hänen Balda-ruadajas”.

Ondrein peräh polgou On’a

Vähembistörahvahien kielellizen omaničentunnon tutkijat pandas tädä ilmivöidy etnofuturizmakse. Se on konzu nuorižo nägöy omua perindöllisty kul’tuurua mintahto nygözen kauti. Sanommo, taidehen kauti. Vieljärves kazvuaju On’a-brihačču mieldyi räppih.

Parahat kielenmaltajat opittih vägie kilvas

Tavan mugah, sulakuun allus Karjalan opastuksen kehityksen instituutas piettih karjalan, vepsän da suomen kielien olimpiuadan alovehelline etuappu.

Karjalaisien elämäntavat

Konša ajat Kemin kaupunkista šamannimistä jokie myöten, niin enšimmäini karjalaisnimini kylä, mi šattuu šiula vaštah, on Ušmana. Tämän kylän eläjät yhtä hyvin paissah kuin venyähekši, niin ni karjalakši.

Oman muan poigu

Jos lauluni lakkaan kalevalaisen ja parempiin paikkoihin riennän pois, tarttukoon kieleni kitalakeen, etten sanaakaan sanaan sitoa vois. Juakko Rugojev, Lupaus-runospäi 26.4.76-22.9.80

Jessoilu vastai gostii

Sulakuus Ven’an poštu on avannuh lehtien tilavuskampuanien tämän vuvven toizele puoliškole.

“Koivuzen” pajo kuuluu jo 35 vuottu

Nuožarven pajojoukko “Koivuine” täytti 35 vuottu. Ongo se äijy vai vähä pajon eländäs? Tiettäväine, pajo eläy meijän mual kymmenii vuozii, a hyvä pajo monii sadoi vuozii. Pajojoukko “Koivuine” kehittäy, säilyttäy da pidäy kunnivos karjalastu pajuo, omua armastu livvin kieldy.

Nellä päivyä, mit yllätettih Kalevalua

Tašavallan harraššušteatterien Teatterin voima -festivali šuurella mäneššykšellä piettih Kalevalašša. Še keräsi Kulttuuritalon lavalla kuin tunnettuja omatoimisie artistoja, niin ni vašta alottelijie.

“Miun Rugojev” yhisti kirjailijan ihailijie

Karjalan kanšankirjailijan Juakko Rugojevin 100-vuotispäivällä omissettu Miun Rugojev -runoilta piettih Petroskoissa 11. šulakuuta.