Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2018

    • Juakko Rugojev – monipuoline ristikanzu

      Karjalan Kanzallizes kirjastos 17. sulakuudu piettih tiijollis-praktiekalline konferensii, kudai oli omistettu karjalan rahvahan kirjuttajan Juakko Rugojevan 100-vuozipäiväle.

    • Kanzallizet kielet meinatah ahtistua

      Sulakuun 11. päivänny Ven’an Duumas pandih kirjoile zakonanprojektu, kudai muuttas Ven’an Federatsien zakonan “Opastukseh nähte”. Muutos koskou sidä, ku kanzallizii kielii otettas iäres opastuksen piäprogrammoispäi da siirrettäs kerholoih.

    • “Kirjaimikon illačču”

      Karjalan da vepsän kirjukielen päiviä pietäh 20. sulakuudu. Sinä piän Karjalas jo viijetty kerdua kirjutettih saneluu karjalan kielen eri murdehil. Paiči sidä Petroskois piettih “Kirjaimikon illačču” keskilinnua, Nord-kafees.

    • Koti Šuomešša, šyväin Karjalašša

      Liikuttavie pakolaistarinoja kuulu Karjalan Šivissyššeuran Heimopäivät-tapahtumašša Oulušša.

    • Karjalaiset ošatah kirjakieltä

      Karjalan ta vepšän kirjakielen päivänä 20. šulakuuta Karjalašša ta šen ulkopuolella starttasi Karjalankielini šanelu 2018 -aktijo, kumpaseh otti ošua enemmän 350 henkie.

    • “Joga mies on oman ozan seppy...”

      Minä tahton sanella teile yhty miesty, kudai tänävuon, kevätkuul, täytti 60 vuottu. Vasilii Saveljevič Ivanov. Tiettäväine, myö enämbän händy tiijämmö, kui Vas’a Veikkii.

    • Kenen rannat, sen i kalat

      Kerran kuulužu etnougraffu da kirjuttai Miikul Leskov, kudai iče oli rodinuhes Pyhäd’ärveh, sanoi: “Karjalazien elokses on äijy mieldykiinnittäjiä da kunnivonarvostu”.

    • Opastustu kiändäjile

      Oraskuun 22.-24. päivinny Petroskois ruvetah pidämäh kaunehliteratuuran kiändämizen seminuaroi Karjalan tazavallan runoilijoih, kiändäjih da kirjuttajih niškoi.

    • Ruadua yhtes rahvahan hyväkse

      Petroskois Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas 10. oraskuudu allekirjutettih sobimuksen Instituutan da Karjalan Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan yhtehizes ruavos.

    • Kirjuta kirjani saltatalla

      Voitonpäivänä Kalevalan Arhippa Perttusella nimetyn keškuškirjašton ruatajat volont’orien avulla vietettih Kirjuta kirjani saltatalla -aktijo Kulttuuritalon luona.

    • Päivy karjalazeh tabah

      Toko tänäpäi täs yhtelläh rodih täyzi karjalaine bes’odupäivy huondekses ehtässäh, sanoi Ol’ga Limarenko tarattajes kaikkien tämänpäiväzien pidoloin perustajien da ozanottajienke.

    • “Carelia” sai lugijua Kondupohjas

      Kondupohjan linnale omistetun Carelia-žurnualan prezentatsii piettih Kondupohjan piirin kirjastos 16. oraskuudu.

    • Jovel kahtekse juattu linnu

      Novgorodu on Ven’an vahnimii da tundiettuloi linnoi. Se on perustettu vuvvennu 859 Volhov-joven rannale. Juuri sie Ven’an valdivo sai allun.

    • Segežašša piettih Yštävyštuntija

      Oraškuun 16. päivänä KT:n kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijö järješti työmatan Segežah. Ohjelmah kuuluttih Yštävyštunnit Šegežan koulušša, Karjalaisien VIII kerähmön valtuutettujen neuvošton presidiumin issunto, yhtehini issunto Segežan piirin hallinnošša šekä käynti Segežan Musejokeškukšeh.

    • Kalevalan mualauškerho šuau uuvven opaštajan

      Kalevalan piirin kuvataitostudijon Kalevalan ošaštoh tulou uuši opaštaja. Studijo on jo 20 vuotta toimin koko Kalevalan piirissä. Nyt Kalevalah tulou nuori kuvataiteilija, kuvataitokerhon opaštuja, Petroskoin yliopiston, teknologian, kuvataijon ta disainin 4. vuosikurššin opaštuja – Regina F’odorova.

    • Sroičanpäivänny Pohjazes Venetsies

      Muinastu karjalastu Veškelyksen kyliä rahvas sanotah Pohjazekse Venetsiekse, sildy ku kyläs ymbäri on kaksitostu järvie. Vahnois aijois täs piettih suurii pruazniekkoi, eräs niilöis on Sroičanpäivy.

    • Vualin-vualin leibäzen

      Suomen da Karjalan ystävyssuhtehet ruvettih nägyväh hillenemäh. Jäi vai mustella 90-vuozien käyndöi rajan tuakse toizien taloih rouno nygöi.

    • Uuzi kodi luadie ei ole ku virši punuo

      Tuldih lämmät siät, da srojumaterjualoin laukat ollah tävvet rahvastu. Rahvas nostetah kodiloi, kylii, sarualoi, aidoi, pannah kundoh omii pihoi. Ammatillizet koinsalvajat jo ennepäi tietäh midä ostua da kui midä nostua. Toizet tartutah sih ruadoh enzikerdua da heil on jygei vallita, sanommo, mis nostua kodi, kui sidä ielleh lämmittiä da muga ielleh. Ammatillizien koinsalvajien nevvotgi sežo ollah eriluaduzet. Anaškinoin vellekset Sergei da Jevgenii ollah piäl 10 vuottu rakendajan leivis. “Oman Muan” kyzymyksih vastuau vahnembi velli Sergei.

    • Lauluja omašta kotimuašta

      Runoilija, šäveltäjä ta musikantti Viktor Samoilov piti luomisillaččujah Borovoissa ta Vuokkiniemeššä

    • Karjalan kieltä eri-ikähisillä kautta muan

      Kevätkuun alušša Karjalan Kielen Šeuran alottehešta Šuomešša on käynnistetty uuši ohjelma, min tarkotukšena on karjalan kielen ta kulttuurin elävytyš. Ohjelma on šuanun kannatušta Šuomen etuškunnalta, kumpani on myöntän rahatukie šen toteuttamiseh.

Partn`ourat