Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2018

    • “Midä enämbän paistah karjalakse, sidä parembah kieli pyzyy”

      Marc Bradfordanke tuttavuimmo Kiännä -projektan seminuaral Jovensuus. Amerikas rodivunnuh briha aiga hyvin pagizou livvikse da mielihyväl jatkau kielen opastustu. Mindäh amierikkalaine valličči opastettavakse karjalan kielen da midä mieldy on sen tulieh aigah nähte, kyzyimmö Marcal.

    • Karjalan opastujan tiedoruaduo korgieh arvostettih

      Mari Elan tazavallan piälinnas Joškar-Olas 24.-25. oraskuudu piettih V Kanzoinväline suomelas-ugrilaine fourumu yliopastujih niškoi “Suomelas-ugrilazien rahvahien rikkahus”.

    • Nero ei ole selläs kannettavu

      Oraskuun lopus Mari Elan tazavallas vallittih Suomelas-ugrilazien yliopistoloin piälimäine kaunotar. Kaikis parahakse tänävuon rodih udmurtielaine Jevgenija Arakova.

    • Lebopäivät “Taidosuarel”

      Priäžäs 2. da 3. kezäkuudu piettih enzimäine karjalazien, vepsäläzien da suomelazien ei-ammatillizien teatroin festivuali “Taidosuari”.

    • Vieljärven kielipezä vois olla kuavakse karjalazile

      Kielipezä-sana jo ei ole vieras. Kielipezän vuoh suau opastua pienii lapsii karjalan kieleh da jähkäldiä perehii karjalan kielen puoleh. Vieljärven kylän Karjalan Kielen Kodi sanelou mierole omis kogemuksis. Mennyöl nedälil sie piettih seminuaru, kus potakoittih kiändymäh ezin kielipezih. Opastut pagizemah karjalakse vai ruavon kauti.

    • Outi-buabua mustellen

      Konzu minä mustelen omua lapsusaigua, mieleh kerras juohtuu vahnu kodi Liete-kyläs da armas buabo, kudai joga päiviä vuotti omii bunukkoi. Mittuzennu ristikanzannu oli minun Outi-buabo?

    • “Muumimuailmu” Naantalis

      “Muumimuailmu” on Tove Janssonan Muumikniigoin personuažoile omistettu parku, heijän “kodi”. Tämä parku oli perustettu vuvvennu 1993 da sen alguhpanijannu oli Dennis Livson, suomelaine prod’usseru da biznesmies.

    • Ongo Korzal kaimua?

      Korzu on Siämärven čupun kaunehimii kylii, hos tiä ei ole järvie eigo jogie. Kylä kuuluu Karjalan histouriellizien kylien joukkoh, ku tiä on äijy ennevahnallistu suurdu karjalastu kodii. Korzal’čat sanotah, ilmazen ijän Korzas elettih karjalazet. Yhtelläh Korzan nimie hyö ei malteta sellittiä. Opimmo yhtes piästa perile, mi se on Korzu.

    • Kyvykäs ristikanzu on nerokkahannu kaikkiel

      Tänäpäi myö pagizemmo Natalja Sinitskoin kirjutuksis.

    • Čalnan kyläle 70 vuottu

      Vuvvennu 1948 Čalna-joven rannalle perustettih kylä.

    • Norveigien kveenoil da karjalazil on midä yhtenästy

      Pienel joukol meigävellie puutui tuandoi ajella Norveigieh. Loittozes pohjazes muas sai kuulta sugukieldy da nähtä heimovellilöi – kveenoin rahvastu. On jygiettävy sellittiäkseh ket ollah oigiet kveenat, a ket suomelazet. Selgiekse tuli vai se, ku meil on yhtenäine kielipohju.

    • Karjalan Liiton Kezäjuhlat piettih Kouvolan linnas

      Suomen Karjalan Liiton 71. Kezäjuhlat räjähtettihes kuuluvah da nägyväh Kouvolan linnas kezäkuun ägiel puoles välis. Karjalan Liiton toimindua et puaksuh näe “Oman Muan” sivul. Siirdo- da evakkokarjalazien voinanjälgeläzien Liittuo pietäh Ven’al poliitiekanpäizenny, hozi hävitettylöin mualoin kyzymys jo ammui ei nouze rutosti pinnal. “Oman Muan” toimittai enzimästy kerdua sai olla Karjalan Liiton Kezäjuhlis da tuli hyvin liikkunuokse tapahtuman nähtyy. Karjalanliittolazet mielihyväl maršitah ylbiesti linnan pihoi myöte kanzallizis ruutis liput käis, ken vai voidaneh pläšitäh vesselästi Säkkijärven pol’kua, pajatetah, sanellah voinua da omii sugujuurii, yhtytäh Pitäjä-seuroin toimindah da seminuaroih, mustellah vahnoi aigoi, kižatah kriukkua da juostah marafonoi, sluužitah Jumalale.

Partn`ourat