Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2018

    • “Midä enämbän paistah karjalakse, sidä parembah kieli pyzyy”

      Marc Bradfordanke tuttavuimmo Kiännä -projektan seminuaral Jovensuus. Amerikas rodivunnuh briha aiga hyvin pagizou livvikse da mielihyväl jatkau kielen opastustu. Mindäh amierikkalaine valličči opastettavakse karjalan kielen da midä mieldy on sen tulieh aigah nähte, kyzyimmö Marcal.

    • Karjalan opastujan tiedoruaduo korgieh arvostettih

      Mari Elan tazavallan piälinnas Joškar-Olas 24.-25. oraskuudu piettih V Kanzoinväline suomelas-ugrilaine fourumu yliopastujih niškoi “Suomelas-ugrilazien rahvahien rikkahus”.

    • Nero ei ole selläs kannettavu

      Oraskuun lopus Mari Elan tazavallas vallittih Suomelas-ugrilazien yliopistoloin piälimäine kaunotar. Kaikis parahakse tänävuon rodih udmurtielaine Jevgenija Arakova.

    • Lebopäivät “Taidosuarel”

      Priäžäs 2. da 3. kezäkuudu piettih enzimäine karjalazien, vepsäläzien da suomelazien ei-ammatillizien teatroin festivuali “Taidosuari”.

    • Erilaisilla rattahilla karjalan kielen puoleh

      Kanšallisien kulttuurien keškukšen ta Karjalan Rahvahan Liiton järještämien karjalan kielen kurššien opaššušvuosi 2017–2018 piätty viime netälillä Petroskoissa. Livvin murtehen opaštujie oli muutoma joukko.

    • Vieljärven kielipezä vois olla kuavakse karjalazile

      Kielipezä-sana jo ei ole vieras. Kielipezän vuoh suau opastua pienii lapsii karjalan kieleh da jähkäldiä perehii karjalan kielen puoleh. Vieljärven kylän Karjalan Kielen Kodi sanelou mierole omis kogemuksis. Mennyöl nedälil sie piettih seminuaru, kus potakoittih kiändymäh ezin kielipezih. Opastut pagizemah karjalakse vai ruavon kauti.

    • Outi-buabua mustellen

      Konzu minä mustelen omua lapsusaigua, mieleh kerras juohtuu vahnu kodi Liete-kyläs da armas buabo, kudai joga päiviä vuotti omii bunukkoi. Mittuzennu ristikanzannu oli minun Outi-buabo?

    • “Muumimuailmu” Naantalis

      “Muumimuailmu” on Tove Janssonan Muumikniigoin personuažoile omistettu parku, heijän “kodi”. Tämä parku oli perustettu vuvvennu 1993 da sen alguhpanijannu oli Dennis Livson, suomelaine prod’usseru da biznesmies.

    • Konša kuklat eläyvytäh

      Kižuamma tyttilöih (ven. Igra v traditsii) -projekti toteutettih Karjalašša. Viime vuotena še šai rahotušta Presidenttigranttien šiätijöštä. Kešäkuun alušša piettih projektin lopputapahtuma, ka šen rajoissa alotettu toiminta varmašti jatkuu iellähki.

    • Vuokkiniemi-kyläkunta alko toimie

      Viime vuuvven lopušša Vuokkiniemen eläjät rekisteröitih Alovehellini kyläkunta “Kamenistaja”. Nyt vuokkiniemiläiset piätettih liikkuo etehpäin ta liittyä Kyläkuntah äijyä šuuremman alovehen.

    • Ongo Korzal kaimua?

      Korzu on Siämärven čupun kaunehimii kylii, hos tiä ei ole järvie eigo jogie. Kylä kuuluu Karjalan histouriellizien kylien joukkoh, ku tiä on äijy ennevahnallistu suurdu karjalastu kodii. Korzal’čat sanotah, ilmazen ijän Korzas elettih karjalazet. Yhtelläh Korzan nimie hyö ei malteta sellittiä. Opimmo yhtes piästa perile, mi se on Korzu.

    • Kyvykäs ristikanzu on nerokkahannu kaikkiel

      Tänäpäi myö pagizemmo Natalja Sinitskoin kirjutuksis.

    • Čalnan kyläle 70 vuottu

      Vuvvennu 1948 Čalna-joven rannalle perustettih kylä.

    • Norveigien kveenoil da karjalazil on midä yhtenästy

      Pienel joukol meigävellie puutui tuandoi ajella Norveigieh. Loittozes pohjazes muas sai kuulta sugukieldy da nähtä heimovellilöi – kveenoin rahvastu. On jygiettävy sellittiäkseh ket ollah oigiet kveenat, a ket suomelazet. Selgiekse tuli vai se, ku meil on yhtenäine kielipohju.

    • Haikol’a-musejošta kerrottih Moskovašša

      Kešäkuun alušša Moskovašša piettih Venyähen kulttuuriministerijön järještämä XX kanšainvälini Intermusejo-nimini festivali. Še on yksi šuurimmista vuuvven musejotapahtumista.

    • Karjalan Liiton Kezäjuhlat piettih Kouvolan linnas

      Suomen Karjalan Liiton 71. Kezäjuhlat räjähtettihes kuuluvah da nägyväh Kouvolan linnas kezäkuun ägiel puoles välis. Karjalan Liiton toimindua et puaksuh näe “Oman Muan” sivul. Siirdo- da evakkokarjalazien voinanjälgeläzien Liittuo pietäh Ven’al poliitiekanpäizenny, hozi hävitettylöin mualoin kyzymys jo ammui ei nouze rutosti pinnal. “Oman Muan” toimittai enzimästy kerdua sai olla Karjalan Liiton Kezäjuhlis da tuli hyvin liikkunuokse tapahtuman nähtyy. Karjalanliittolazet mielihyväl maršitah ylbiesti linnan pihoi myöte kanzallizis ruutis liput käis, ken vai voidaneh pläšitäh vesselästi Säkkijärven pol’kua, pajatetah, sanellah voinua da omii sugujuurii, yhtytäh Pitäjä-seuroin toimindah da seminuaroih, mustellah vahnoi aigoi, kižatah kriukkua da juostah marafonoi, sluužitah Jumalale.

    • Pane rattahile oma biznessu

      Se on ihan uuzi dielo Karjalan Kielen Koile. Enzimästy kerdua tänä kezän pietäh kahtenkymmenen päivän piduhizen školan Vieljärven kyläs yhteiskunnallizen liiton väil. Kučutah 14-25 igähizii nuorii, ket tahtottas tiediä, kui avata oma biznesdielo libo lujendua ruadoneroloi

    • Nuori Karjala kuččuu opastumah

      Karjalan alovehelline yhteiskunnalline laitos “Yhteiskunnallizen diplomuatien da kandurahvahien kannatuksen keskus “Nuori Karjala” kuččuu Karjalan kandurahvahien yhteiskunnallizien latoksien aktivistoi seminuaroih-treningoih.

    • Kiännä!-projektu jatkuu

      Kiännä!-projektu, kuduadu rahoittau Konehen Säätiö -fondu, tuaste järjestäy seminuaroi karjalan kielen kiändäjih niškoi. Kiännösseminuarat roitah pietty Jovensuus Päivännouzu-Suomen yliopistos. Seminuaroin päivät: 5.–6.10.2018 18.–19.1.2019 29.–30.3.2019 Ilmoittuakseh seminuarah voibi sähköpoštači natalia.giloeva@uef.fi

    • Šuurta filmie kuvatah Karjalan mualla

      Jotta muissettais -sosialiprojektin rajoissa Karjalašša kuvatah šota-aiheista Pet’ka-elokuvua.

    • “Peppi Pitkysukku” nygöi on karjalaziengi kamu

      Ruoččilazen kirjuttajan Peppi-kniigu on kiännetty livvikse kui jo enämbäl sual muailman kielel! Uudine on yliči rajas kestänyön yhtesruavon tulos. Aleksi Ruuskazen da Tamara Ščerbakovan puaratusti kestänyh ruado tuou suurdu iluo Ven’al da Suomes eläjile karjalazile.

    • Petroskoin yliopisto on tuvennu Priäžän piirile

      Mennyöl nedälil Petroskoin valdivollizen yliopiston tiijonalaine delegatsii kävähtih Priäžän pos’olkah. Meineh on kannattua tazavallan kehitändiä pidäjen toimehes viitty piirienvälisty resursukeskustu. Yliopisto tutkiu piirilöi talohuon, biznesan, turizman, rahvahan tervehyön da ruadoloin puoles da nevvou tuliehpäi.

    • Santeri Kuikka: Kino vai teatru?

      Oraskuul НТВ-kanualal ruvettih ozuttamah uuttu detektiivusarjukuvua “Most” (“Sildu”), kuduas suau nähtä karjalastu teatru- da kinoartistua Santeri Kuikkua. Tiijustimmo Santeril, oligo mieldy myö yhtyö Sildu-kinoprojektah, da mil kino eruou teatras hänen mieles.

    • Taidoilii sydämen käskys

      Kezäkuun lopus Čalnas piettih suuri pruazniekku – kyläle täydyi 70 vuottu. Eräs pruazniekkupidolois oli Čalnas eläjän taidoilijan Lidija Zenkovan kuvien ozuttelun avajazet. Piäl kymmenen vuottu Lidija piirustau kuvii kniigoih niškoi, ristikanzoin da luonnon kuvii, obrazoi da valmistau erilazii luajilmuksii saves.

    • Veškelčät pietäh kyliä kunnos

      Veškelykses kezäkuun 26. päivänny piettih “Kuldaine kvestu”, kuduan aigua kylän eläjät da gost’at kabrastettih da pandih kundoh omua kyliä. Pivon järjestettih Karjalan alovehellizen yhteiskunnallizen Oma tulehmo -liiton Karjalan suvun perindö -projektan hantuzis, kudai tänävuon rodih voittajakse Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan projektoin kilvas.

Partn`ourat