Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2018

    • Nuožarveläzii vastattih Udmurties

      Kolme vuottu tagaperin Suguvastavundu-festivualin aigah Nuožarves gostis oli Udmurtien Glazovskii-piirin Adam-kylän pajojoukko “Lämlät säska”. Sit aijas zavodiihes nuožarveläzien da Adam-kylän udmurtielazien ystävys. Myö puaksuh tiijustelimmo heijän elaigua, uudizii, kirjuttelimmo kirjazii internetan kauti. Oli meile huaveh, ku konzutahto piäzizimmö käymäh Udmurtieh, lähembä tuttavummo uuzih ystävih. Da se huaveh todevui tänä kezän: myö saimmo kučun festivualih “Udmurtielazen käzipaikan perindö”.

    • Opastu karjalua Teponke yhtes

      Karjalan opastuksen kehitysinstituuttu piästi ilmah uvven kniigan karjalan kielen opastujih niškoi. Sen nimi on “Kielilippahaine” da sen kirjuttajannu on Jelena Ruppijeva.

    • Ku olis tervehytty, lykkyy da lembie

      Jo kolmattu kerdua piimmö omas Jyrgilän kyläs Viändöin pruazniekkua. Tänävuon se oli ihan Iivananpiän.

    • Unohettujen kylien lapšet

      Myö olemma runonlaulajien jälkiläisie -tapuamini piettih Kalevalašša heinäkuun 4. päivänä. Še oli järješšetty Uhut-šeuran ta šen partn’orin Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen Oma kieli – kanšan henki -projektin rajoissa.

    • Kuusamon karjalaini kaiku

      Perintehen mukah vienankarjalan kielen ta kulttuurin kurššija on järješšetty konša Šuomen puolella ta konša Karjalan tašavallan eri kylissä. Kurššitoiminnan ta kaikki šiih kuulujat kulut rahottau Karjalan Šivissyššeura.

    • Kolme uudistu karjalakse

      Karjalan Kielen Seuru piästi ilmoih kolme uuttu kniigua: L’udmila Mehedan “Suarnastu lapsih näh”, Zinaida Dubininan “Runoloi karjalakse” da Aleksandr Kräkkijevan “Ogahakas taival”.

    • Alavozen “Jumalan lapset” eistytäh edehpäi

      Alavozen Käzitäluajitun Jumalan obrazan kirikön prihodas jo kolmattu kerdua piettih oigiehuskojien perehien vastavusnedäli “Jumalan lapset”. Täl kerdua sen programmu oli kiini ižänmuansuvaičendas.

    • Moskovas kuuluu suomen paginua

      Jo kolmattu vuottu Ven’an piälinnas toimiu suomen kielen paginkluubu “Mitä kuuluu?”.

    • Juurettah ni kargei heinäine ei kazva!

      Kotkatjärven kyläs pietäh kirikköpruazniekkua – Pedrunpäiviä.

    • Karjalaiset udmurttien vierahina

      Veškelykšen karjalaiset esitettih karjalaista ruokua ta omie neroja Udmurtijašša pietyššä šuomelais-ugrilaisen ruuvvan Big-big -festivalissa. Matka on toteutettu Presidenttišiätijön tuvella Rahvahan perintehien kehto -projektin rajoissa.

    • Kinnermän arbaitus

      Karjalan paikannimistö maltau arbaituttua. Et jogatostu kylän nimie sellitä kerras. Moizii on Vieljärven čupul olijan histouriellizen Kinnermän kylän nimi. Kyläzel on kolme nimie: Kinerma ven’akse, Kinnermy da Kinnermägi karjalakse. Kudai nimis on alguperäzembi da kui se on roinnuh, opimmo piästä perile täl kerdua.

    • Yksi oza kahtele

      Mujehjärven piirin Liedmajärven kyläs eletäh molodoit Marija da Nikolai Aniščuk, mollembat ollah meditsiinualan ruadajat.

    • Magiedu luonnollistu vuassua Uvves Vilgaspäi

      Jo vuvven aloh mies valmistau perindöllisty juomistu kylän keskučas endizen syöndykohtan rakendukses.

    • Kyykän onnie antamašša

      KT:n Kyykkäliiton aktivistit opaššettih ulkomualasie vierahie peluamah kyykkyä. Petroskoilaisen Initsiativa-kielikeškukšen ulkomualaset opaštujat, ket opaššutah venäjän kieltä, čukellettih kyykkämuajilmah.

    • Istorijallini muisto on nuorien käsissä

      Istorijallini muisto on nuorien käsissä -projektin toteuttamini jatkuu. Projekti tuli voittajakši Presidenttišiätijön projektikilpailušša ta šai rahotušta rahvahan yhteiskunnan kehittämiseh.

    • Taivahan ihailijat

      Koštamukšelaiset harraššetah ken mitä: yhet pelatah jalkapalluo, toiset jiäkiekkuo, yhet harraššetah šakkie, toiset nyrkkeilyö. A Tri vinta (Kolme propellie) -lentoklubin jäšenet višših halutah tuntie iččie lintuloina.

    • Haukkašuaren polkuja myöten

      Perintehellini pruasniekka on elvytetty Mujejärven piirissä

    • Vienan vesiputošta ihailomah

      Matka Vuonnisen Kumiokošella on tullun lyhyömmäkši

    • Lahja parahalla poimijalla

      RusBioAljans-yhtijön järještämän kilpailun arvonnašša on kuuši Niva-autuo

    • Il’l’an pruazniekal Ilomantsis

      Karjalan Kielen Koin teatrujoukko “Randaine” oli gostis Ilomantsis Il’l’anpäivän pruazniekal. Tämä oli jo toine matku Suomen puolen karjalazien luo.

    • “Omal mual emmo ole ni omat”

      Elokuun 2. päivänny rahvahan da kirikönkalendarin mugah oli Il’l’anpäivy. Karjalazet ylen äijäl kunnivoittih Pyhiä Il’l’ua, uudeh pravoslavnoih uskoh ristittyy karjalazil häi tuli piälimäzen Ukko-jumalan tilah. Il’l’anpäivy oli monen karjalazen kylän oma pruazniekku. Enne sidä piettih Salminiškasgi Šotjärven rannal, kus enne oli pyhän Il’l’an kirikkö.

    • Varšava: aigu toivottua

      Varšava (Warszawa, pol.) on Pol’šan piälinnu jo vuvves 1596, ga piälinnan stuatusan se sai vaiku vuvvennu 1791. Se on suurin tämän muan linnu. Tänä kezän minul lykysti kävähtiäkseh Pol’šah da nähtä sen čomevuksii omin silmin.

    • Silmänlipahtus: Saldatoin elaigua keskipiälinnua

      Voinukunnivon keskus, kudai on sijoitannuhes Petroskoin linnanhalličustaloih adresil Leninan prospektu, 2, kačotah avata jo syvyskuus.

    • Keškiajan kučču Onegajärven rannoilla

      Jo nellättä vuotta Petroskoissa pietäh Onega. Pohjosen legendat -nimini keškiajan rekonstruointifestivali. Tänä vuotena festivalin kenttänä oli Onegajärven rantakatu.

    • Il’l’anpäivän ohjelman yllätykšie

      Il’l’anpäivä on yksi tärkeimmistä ta mielehimmistä pruasniekoista Vuokkiniemen eläjillä. Tänä vuotena juhlaohjelma kešti kakši päivyä, 3. ta 4. elokuuta. Perintehen mukah piätapahtumie piettih vanhan runonlaulajien kylän piäaukivolla lauluineh, piirileikkineh, jarmankkoineh ta kisoineh. Uutukšena oli enšimmäini venehkilpailu Kuittijärven vesistöillä šekä Elias-venehen tulo kyläh.

Partn`ourat