Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2018

    • Kondraatien kodi Jovel

      Šuojunjoven rannal, lähäl Šotd'ärvie olii Jovenkylä ei kuulu Karjalan histouriellizien kylien joukkoh. Yhtelläh kyläl on pitky da bohattu histourii. Tiä vie on ennevahnallistu karjalastu kodii, kudamis ižändät pietäh hyviä huoldu. Kondraatien kodi oli nostettu läs sadua vuottu tagaperin, voinan aigua sit oli suomelazien tiijusteliiškola.

    • Kešä taivahanšiniseššä ruajušša

      Katalonija on ičehallintoaloveh Koilis-Ispanijašša. Pohjosešša šitä rajotetah Ranška ta Andorra, itäpuolella – Välimeri, šuvešša – Valencian ičehallintoaloveh ta länneššä – Aragonian ičehallintoaloveh. Katalonijan väkiluku on 7 477 131. Muan piäkaupunkina on Barcelona. Viralliset kielet ollah katalani ta ispanija.

    • Kandurahvahien päivän iluo

      Kanzoinvälizenny kandurahvahien päivänny, kuduadu kogo muailmas pietäh 9. elokuudu, Petroskois pietti eriluadustu piduo – pruazniekkuprogrammua “Lyyditalois”, Karjalaine kruugu -flash mobua da illal KarjalaFest -illaččuu.

    • Mi meles, se i keles

      On piässyh ilmah kodvan vuotettavu vepsäläzien sananpolvien kniigu, kudaman keräi vepsän kielen opastai da kielentutkii Ol’ga Žukova.

    • Leipä še leikin lyöpi, kun eteh šuapi

      Karjalua pietäh kaškiviljelyn klassisena alovehena. Tavan mukah kaškimuakši valittih lehti- tahi šekamečällä katetut ylänköt, mit oltih noin kolmen-kahekšan kilometrin piäššä kyläštä.

    • “Konzu lapset ollah pienet, heile voibi opastua hos midä”

      Karjalan kielen aktivistu, päivykoin opastai kolatselgäläine Alisa Petrovna Gubareva on ruadanuh lapsien kazvattajannu 53 vuottu, niis 37 vuottu Petroskoin lapsien päivykois n:o 56 “Marjane”. Alisa Petrovna oli enzimäzii, ken rubei 1980-vuozien lopus opastamah karjalan kieleh pienii lapsii päivykois. Karjalan kielen opastamizes pienile lapsile oligi meijän pagin.

    • “Periodikan” kezä-uudistu

      Periodika-julguamo Kanzallizen da alovhellizen poliitiekan kannatuksel piästi ilmah kaksi uuttu kniigua – Nikolai Zaitsevan “Nägemizih, Tuulos” da Seppo Kantervon “Kaiku”.

    • Nähä N’uhča ta...

      Pomorien N’uhča-kylän nimi on šäilyn alovehen enšimmäisistä eläjistä – saamelaisista. Nühhč(a) tarkottau joučenta. Kylä šeisou šamannimisen joven rannoilla ta kaikki talot on rakennettu niin, jotta ne kačotah vejellä päin.

    • “Kalitta” yhisti karjaisie

      Tverin Karjalan Tolmačču-kyläššä piettih Karjalan kulttuurin Kalitta-festivali

    • Mintäh ne uinottih...?

      Toini Uinonnuijen kylien festivali piettih 18. elokuuta Kontupohjan piirin Hirvakšen kunnan Valkiemäjen kyläššä. Tänä vuotena šen teemana oli Valkiemäjen ta Tiudijan vanhojen kylien istorijallini perintö.

    • Paras sija Rupčoi

      Pikkaraine karjalaine Rupčoin kyläine on sijoitannuhes Jessoilan da Nuožarven välizen tien pieleh. Tiä vie suau kuulta čomua karjalan kieldy.

    • Saamastamah kielipezien kauti

      “Saamastaa” on uuzi suomenkieline verbi, aijan mugah tulluh. Se on ruveta pagizemah elvytetyl saamen kielel. Sanommo, inarin saamen kielel, kudamal vie kaksikymmen vuottu tagaperin ei olluh pagizijua niyhty lastu. Nygöi saamastetah nuorižo. Suomes eläjät saamelazet on parahimii kuavoi oman kielen elavuttamizen kauti kogo muailmas.

    • Runuo-lindustu Siämärven piäl

      Mennyt pyhänpiän Jessoilas piettih jogavuodehine runofestivuali “Anna lennetäh runot-linduzet Siamärven piäl”. Jessoilan kul’tuurutaloih kerdyi karjalastu Karjalan eri linnois da kylispäi.

    • Borei sai uvven ruutan

      Mennyt nellänpiän, 23. elokuudu, Petroskoin Neroloin talois avavui uuzi Irina Porošinan Ruutan ruadoperti -ozuttelu.

    • Sobornaja aukivuo tutkien

      Elokuun 23. päivänä Lukekkua katuja kuin kirjoja -projektin rajoissa piettih oppimatka Sobornaja aukivuo myöten. Nykyaikani Kirovin aukivo on Petroskoin istorijallini keškuš.

    • Aleksi Ruuskanen: “Peppi on karjalan kielen suvaiččijoin yhtehizen ruavon tulos”

      Karjalakse kiännettyh da tänä vuon jullattuh Peppi Pitkysukku -kniigah näh on olluh jo eriluadustu kirjutustu. Moizen kuulužan tevoksen kiännös ei voinnuh jiäjä huomuamattah. Kerras, konzu vai karjalankieline Peppi oli piässyh ilmah, minulleni juohtui mieleh pagizuttua sen tostu kiändäjiä, Aleksi Ruuskastu, sendäh ku juuri hänes myö voizimmo tiijustua täs mieldykiinnittäjäs kiännösruavos. Pahakse mielekse Tamara Ščerbakova, kuduanke Aleksi luadii kiännösty puarakkai, ei ehtinyh nähtä omua armastu Peppii jullatunnu. Sanakse, tämä pagizuttelugi vähäzel hätkestyi sendäh, ku Aleksi ei olluh valmis kerras Tamaran kuolendan jälles pagizemah Peppih näh. En rubie äijiä pagizemah omas puoles, kačommo parem, kui Aleksi on vastannuh kyzymyksih.

    • Karjalazien fol’klourua Italieh

      Elokuun loppupuoles Kinnermän kyläh käi italielastu turistua.

    • Ekskursii muinazele Ven’ale

      Vitoslavlitsi on Novgorodan puuarhitektuuran muzei, kudai on sijoitannuhes Novgorodan lohkol, Pyhän Jyrrin manasterin rinnale, M’ačino-järven rannale.

    • Ilmeštyykö lapšien rautatie Petroskoissa?

      Elokuun lopušša Venäjän yksi vanhimmista lapšien rautateistä – Malaja Okt’abr’skaja -rautatie juhli 70-vuotispäivyäh.

    • Karjalaisien viisahuon keryämini jatkuu

      Petroskoin ta Priäžän karjalaiset liityttih Venäjän Tieto-Akatemijan lingvistisien tutkimukšien instituutin projektih. Piiteriläiset tutkijat Valerija Kolosova ta Ol’ga Beličenko ruvettih keryämäh Karjalašša karjalaisien ta venäläisien tietoja, mit kuulutah etniseh kašvioppih.

    • Uuttu ideidu eččimäs

      Vieljärvel Karjalan Kielen Kois 4. syvyskuudu piettih Kandurahvahien kielien säilyttämizen da elavuttamizen yhteiskunnalline verko -projektan prezentatsii. Projektah kuuluu Karjalan tazavallan, Leningruadan alovehen, Suomen da Estounien yhteiskunnallistu liittuo.

    • Karjalan piämiehen abuden’gat on juattu

      Petroskois 5. syvyskuudu annettih sertifikatat 21 yhteiskunnallizele liitole, kuduat voitettih Karjalan piämiehen grantoin kilvas vuvvennu 2018. Sertifikatat voittajile andoi kodimuanpoliitiekkua hoidai Karjalan piämiehen sijahine Vladimir L’ubarskii.

    • Kielipezä jatkau ruadua

      Vieljärven kyläs Karjalan Kielen Kodih hommattu kielipezä on ainavo vähembistökieline kogo Ven’al, kudaman suadih yhteiskunnallizen organizatsien voimin. Se ruadau lahjoituksil.

    • Karjalazet perehet kilbaillah

      Karjalan Kielen Kois Vieljärven kyläs pietäh rahvahan tiedokilvat pyhänpiän 23. syvyskuudu.

    • Tuttavuštumini loittoseh Amerikkah

      Toissa kešänä olin yksi ošakkahista, ket šuatih viesti: “Nuori Karjala” ta Karjalan Rahvahan Liitto ehotetah šiut ošanottajakši Open World -ohjelmah, kumpasen puittehissa ošanottajat lähetäh vaihtoh Yhyšvaltoih.”

Partn`ourat