Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2018

    • Suistamon sähkyö kylih da linnoih

      Midä rodieu, ku yhtistiä rahvahan muuzikkua sähkömuuzikkah? Suistamon sähkö -muuzikkujoukon pajuo kuunneltes suat vastavuksen – sit rodieu erinomastu muuzikkua, kudai kiinnittäy mieldy da ajau transah. Jo kolmattu vuottu “Suistamon Sähkö” Tamperelpäi luadiu uuttu karjalastu muuzikkua. Kui rodih mieli soittua nengostu muuzikkua, kerdoi joukon perustai Anne-Mari Kivimäki.

    • “Liygii livvikse” opastajat.net:as

      Jelena Ruppijevan “Liygii livvikse” algukursah da jatkokursah on luajittu tiedokonehel lujittavii harjaituksii da net on ližätty opastajat.net -verkosivustole.

    • Kusbo elät, vatussi?

      Kirkkolahten kyläs, Mustat kivet -huogavundukeskukseh on sijoitannuhes “Karjalan zooparku”.

    • Unohtumatoin matka Puanajärven puistoh

      Hil’l’asena aurinkoisena huomenekšena Kiestinkin karjalaisen kulttuurin šeuran 15 henken ryhmä läksi matoilla Puanajärven kanšallispuistoh. Piäjärven vierailukeškukšešša meitä lämpimäšti otti vaštah ammuni vielä Kieistinkistä hyvin tuttu Tatjana Jegorovna Jungina.

    • Kalevalan kaunottaret piäštih etujoukkoh

      Kalevalatalo- etnokulttuurikeškuš otti ošua Yleisvenäläiseh tapahtumaturismin Russia Event Expo -näyttelyh, mi piettih elokuun lopušša Petroskoissa.

    • “Kodima” – vepsäläzien yhtistäi

      Vepsän rahvahalline lehti “Kodima” jo 25 vuottu on kehittämäs vepsäläzien kul’tuurua da kehittämäs vepsän kieldy.

    • Tiedokilboih perehinneh

      Karjalan Kielen Kois Vieljärven kyläs piettih nelländet karjalankielizet tiedokilvat. Tämänkerdaine teemu on olluh Karjalaine pereh. Kilbah yhtyi kolmekymmen hengie, kudamien keskes oli kolmin-nellin sugupolvin.

    • Sada vuottu histouriedu kaiččemas

      Arhiivoin laitokset jo sada vuottu ruatah Karjalas da Ven’al. Pruazniekkuvuvvennu Karjalan tazavallan Kanzallizes arhiivas järjestetäh äijy eriluadustu piduo – ozutteluu, konferensiedu, seminuarua da muudu. Suurin pido oli pietty mennyt nedälil – ozuttelu, tiijollis-praktiekalline konferensii da pruazniekalline kerähmö.

    • Pisara kuččuu mukavah matkah

      Uuši vienankielini lapšienkirja on painettu Periodika-kuštantamošša

    • Vuokkiniemen vanhat kyläošat tutukši

      Ikivanha Vuokkiniemen runokylä, mi šijoutuu Koštamukšen kaupunkinpiirissä, muuttuu päivä päivältä. Tällä kertua aktivistien ta paikallisien muasterien voimin on valmissettu ta ašetettu omaluatuset taulut, kumpasih on kirjutettu kylän ošien nimet.

    • Kielikeskus on valmis ruadoh

      Ligakuun 4. päivänny Petroskois avattih Karjalan tazavallan karjalazien, vepsäläzien da suomelazien resursukielikeskus.

    • Työnnä oma veres idei kilbah da sua kannatustu

      On jiännyh kuu aigua työndiä oma projektu kilbah “Sana 2019”. Kannatustu voijah pakita kui organizatsiet, mugai tavallizet ristittyöt. Tervehtulluot ollah nuoret.

    • Petroskoil paistih kandurahvahien oigevuksis

      Mennyt nedälil Petroskoil piettih Nuori Karjala da Nevond -liittoloin varustettu kanzoinväline seminuaru, kudamal paistih kandurahvahien oigevuksien novvandas paikkukunnallizel tazol. “Rahvas kylis ei tietä omis oigevuksis nimidä. Vagavat net ollah sie ylähän, ga aiga tyhjät meil alahan”, sanelou vepsäläzen Kalagen kylän piälikkö Natalja Silakova. Kalagen paikkukunnan b’udžiettu on 4 mil’l’onua rubl’ua vuvves – se on mondu kerdua vähembi Ven’an Duuman deputuatan vuodehistu palkua.

    • Kozičuz – lyydiläisien kos’s’ontatapa

      Lyydiläiset ollah yksi arvautukšellisista vähätutkituista kanšaryhmistä, kumpaista yhet tutkijat pietäh karjalaisien etnisenä ryhmänä, kun tuaš toiset ollah šitä mieltä, jotta še on täyšin iččenäini kanša. Tämä artikkeli on ičeasiešša enšimmäini lyydiläisien hiäritualiperintehien tutkimuškokemuš. Šiinä varšinki käsitelläh šemmoista tärkietä hiäritualikomleksie kuin kos’s’onta, kumpaista vailla kaikki šeuruavat šovitun yhtehmänön hiäriitualit oltais mahottomat.

    • Kuin lapšet luajittih piirrošfilmie

      Kymmenen vuotta takaperin Moskovašša enši kertua piettih Detski KinoMai – nimini hyvänluajintaelokuvaforumi. Šen tarkotukšena oli tuttavuššuttua kašvajua šukupolvie kotimuan piäasiešša lapšien taito-, dokumentti- ta animatijoelokuvih.

    • Veškelyksen školale – 180 vuottu

      Kylmykuun 3. päivänny Veškelykses on suuri merkipäivy – kylän škola täyttäy 180 vuottu. Škola sai allun prihodan opistos, kudai avattih vuvvennu 1838. Školan mennyös da nygözes aijas kerrottih sen johtai Irina Rodionova da opastajat.

    • Yhty kandueläjien školah

      Ligakuun allus Periodika-julguamon tyves rubei ruadamah Karjalan tazavallan karjalazien, vepsäläzien da suomelazien resursukielikeskus. Enzimäine projektu, kudai pannah rattahile uvves keskukses on “Karjalan kandueläjien rahvahalline škola”. Projektua todevuttau Kandurahvahien nuorižon tiijoituskeskus “Nevond”. Projektah ollah terveh tulluot rahvas Petroskois da Karjalan toizis čuppuloispäi.

    • Ammatis ei eruo

      Hyvä Svetlana Pavlovna! Hyvittelemmö teidy pruazniekanke, toivotammo lujua tervehytty, ozua. Vuotammo uuzii vastavuksii teijänke karjalan kielen urokoil.

    • Karjalaiset Nevan rannalta

      Piiteriläini Jelena Volodina on kotosin Pella-kyläštä, mi on Neva-joven puolivälissä, šiinä kohašša, missä Neva luatiu jyrkän mutkan ta missä šiih laškou Tosna-joki.

    • Karjalan kieleššä kylpömäššä

      Kaunehena ta kirkkahana Pokrovan päivän huomenekšena joukko karjalan kieleštä ta karjalaisien kulttuurista kiinnoštunuita lähettih Petroskoista Jessoilah tuttavuštamah paikallisien karjalaisih ta kuuntelomah puhašta karjalan kieltä.

Partn`ourat