Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2018

    • Kaugoid’ärves Kavainoh

      Pienen ylen čoman Kaugoijärven kylän lövvät viijen kilometrin piäs Rajakonnuspäi, konzu Videlespäi tulles keskikyläl kiännyt oigiele. Äijien toizien karjalazien kylien jyttyöh se vähin-vähäzin muutui duaččukyläkse.

    • Segežas jatketah karjalan kielen opastandua

      Segežan kirjastos 13. ligakuudu enzimästy kerdua täs opastusvuvves piettih kerähmö.

    • Folkloristu ijäkse

      Jälgiaigua nuorien suomelazien tutkijoin kiinnostus karjalazeh kul’tuurah vai kazvau. Suomelaine tutkii Viliina Silvonen jo mondu vuottu on kiinnostunnuh folklourah. Helsinkin yliopistos opastujes naine tutkiu Anuksen lohkon itkuvirzilöi. Syvyskuun allus Viliina tuli Petroskoih. Karjalan Tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas häi oli keriämäs aihehistuo omah tutkimukseh niškoi.

    • Marja Mäenpää: “Kirjuttamini on pitän henkisešti henkissä”

      Turkulaini kirjuttaja Marja Mäenpää esitti oman Välitilat-kirjan mediakeškukšen yleisöllä

    • Eloh vironnut kuva

      Myö olemma tottun näkömäh Inhan kuvie verkoštošša. A nyt, kačo vai, – värikuva. Enšimmäini ajatuš, mi tulou mieleh: mitä vaššen, ken ta mitein on šen luatin?

    • Buaban lippahaine

      Lapsinnu tiezimmö, mi on roindumua. Tiijustimmo sen buaban lippahan vuoh.

    • Sampo-melličiä ottamas

      “Sampo-melličiä ottamas” on uuzi stolakiža, kudai rodieu valmis kylmykuun puolivälis.

    • Kondien pezä keskipiälinnua

      Kanzallizes muzeis 25. ligakuudu avavui uuzi interaktiivine ozuttelu lapsih niškoi “Kondien čuppu”.

    • Lukutaituo mangopuun alla

      Tämän vuuvven kešäkuun alušta šuunnittelima matkua Afrikan Mosambikih ta Malawih. Matka tuli aivan erilaini, mitä myö šuunnittelima.

    • Biojätteitä matofermillä

      Pimiekuušša Petroskoissa starttuau Kompost-mobil-projekti. Komposti-auto rupieu keryämäh biojätteitä kaupunkin eläjiltä.

    • Kaheksakymmen vuottu opastamas

      Anuksenlinnan škola n:o 2 pidi omassah 80-vuozipäivän.

    • Vasilii Kalinin Anuksen histouriedu kaiččemas

      Tänävuon Moskovas päivänvalgien nägi Da uvvessah boju, kai bul’koil on ahtas -kniigu Anuksen piästämizeh nähte kezäl 1944. Tevoksen kirjuttajat ollah Suureh Ižänmuallizeh voinah yhtynyh Valentin Sorvin da “voinanlapset” Vasilii Kalinin da Tatjana Hvastunova. Voinanaigazes lapsusaijas da omas elaijas meile kerdoi Vasilii Kalinin.

    • Šondajoven suus

      Šotd’ärvi on Suvi-Karjalan suurimii järvilöi. Sen rannat on eloitettu jo ylen ammui. Šotd’ärves ymbäri on olluh äijy kyliä, erähien nimet rouno ku oldas ičestäh selgiet. Kui Šuojun rannal olii D’ovenkylä. Ga miksebo sidä ven’akse sanotah Ul’alegakse?

    • Šuuren talon vanha istorija

      Kaččokkua tuota Karjalan Šivissyššeuran šivuilta lainattuo istorijallista valokuvua. Tunnettako työ šiinä kaunehen Uhut-joven šen jyrkkine čuururantoineh?

    • Miltä tuokšuu Karjala?

      Jokahini löytäy täh kyšymykšeh oman vaštaukšen. Karjala tuokšuu mečältä ta vejeltä šanotah kyläläiset, Karjala tuokšuu vašta veještä noššetuilta verkkoloilta šanotah kalaštajat, Karjala tuokšuu piirakoilta ta kiukuan lämmöltä šanotah punukat, kumpaset vietetäh kešyä ämmöläššä...

    • Toimituksen gost’u: Martti Penttonen

      Päiväs piäliči “Oman Muan” toimitukses on käymäs gost’ua – lugijua da kirjuttajua. Net, ket tullah kyläspäi Petroskoih sellittämäh omii dieloloi, toiči kävähtähesgi “Omah Muah” tarattamah kuulumizii. On petroskoilastu gost’uagi – vahnemban polven lugijua, nuoremban polven kolleegua – yliopiston, tiedoakadeemien, muzeiloin da arhiivan ruadajua.

    • Moudua raudutieazemal

      Mennyt nedälil Petroskois piettih II Neroniekoin vastavundat da Pohjazen dizainan ečos -konferensii. Enzimäzet neroniekoin vastavundat oldih Belomorskas syvyskuun lopus. Neroniekoin vastavundat piettih Karjalan neroloin klasteru -projektan hantuzis. Sen alguhpanijannu on ECHO-assotsiatsii.

    • Aleksandr Volkovan 90-vuozipäiväkse

      Minä muailmua näin -runokniigu piäzi Periodika-julguamos Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan kannatuksel.

    • Karjalan kielen komissii algoi ruavon Suomes

      Karjalan kielen komissii (suomekse – Karjalan kielen lautakunta) pidi alguhpanovastavundan kylmykuun enzimäzenny päivänny.

    • Baby-teatteri teatteriristevykšellä

      KT:n Kuklateatterissa piettih viisipäiväni Baby-teatterin peruštamisen metodiikka -seminari. Šiih ošallistu kukla-teatterien artistoja, ohjuajie ta taiteilijie Karjalašta ta Šuomešta.

    • Suomen kielen keskus avattih Petroskoih

      Petroskois piettih Karjalan suomen kielen keskus -yhteiskunnallizen järjestön prezentatsii.

    • Kenbo olet, Teppo?

      Kotkatjärvi on suuri järvi Anuksen piiris, enne oli äijy kyliä sen randoi myöte. Monet kylät hävittih, rahvas mendih elämäh toizih kohtih, ga pietäh tallel vahnoi fotokuvii, kirjazii. Yhtelläh parembi kaikkii ezinehii on kerdomus endizeh elokseh näh.

    • #siniikoridoor

      Erähäs mustas linnas, mustal pihal, mustas talois on mustu perti. Moizis sanois puaksuh algavutah lapsii pöllättäjät starinat. Petroskois ei ole mostu mustua pihua mustan taloinke, ga on Sinii koridoor -loftkohtu*.

    • Anuksen karjalazet otettih vastah vieljärveläzii

      Mennyt pyhänpiän Vieljärven kylän karjalankielizet aktivistat käyksendeltih Anuksenlinnah. Vieljärven kylän Karjalan Kielen Koin da Anuksen karjalazien liittoloin välis on pandu kirjoil yhteisruadosobimus tänä kezän, kudaman mugah kahten piirin karjalazet kannatetah toine tostu karjalan kielen da kul’tuuran azielois.

    • Tervehyttä čäijykupista ta Väinämöisen piiruašta

      Nykyjäh monet ristikanšat ollah huoleštunuot muan ta i oman elämän ekologijašta. Yksi rupieu keryämäh jätteitä erikseh, toini kieltäytyy auton käyttämiseštä ta rupieu ajamah polkupyörällä, kolmaš alkau pityä šilmällä, mitä ruokua hiän šyöy.

Partn`ourat