Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kielimuasterit voidas auttua kielen opastundas

Kielimuasterinnu voi olla kandurahvahan ijäkäs ristikanzu. Čeroki-indeitsoin heimolaine Džerri Vol’fe täytti mulloi 93 vuottu. Joga päiviä häi kävyy rahvahan muzeih kannattamah da auttamah omii heimolazii kielengi puoles. // Kuva: Nadežda Šablikova.

Suures himos suau elavuttua uinotungi kielen

Harvinastu kieldy suau opastua jo tietois olijoin nygyaigazien keinoloin mugah, ei vai urokoin kauti. Suomes toimijat tiedomiehet, kudamien joukos on Ven’an muan alguperäziigi, kiännettih ven’akse da toimitettih leviembäzeh käyttöh amerikkalazen tiedomiehen, Berkli-yliopiston ruadajan Leann Hintonan kniigan “Kui tallendua Teijän kieli? Mielevy kačondu kielen opastundah”. Leann Hinton on andanuh luvan adaptiiruija oman ruavon Ven’an valdivon puittehih...

Keino pädi Sahalinan-suaren nivhoile

“Master-Ap-prentice” on ihan omapäine programmu, kudamua kehitettih Amerikan kandurahvahih nähte. On tiettävy, ku Amerikan kandurahvahien kielitilandeh on meijän karjalan kielen jyttyine. On olemas ruavastu da vahnua kielen maltajua rahvastu, ga kois lapsienke enimytteh jo ei paista. Sidä programmua käytettih äijis toizisgi mualois, kus tahtottih elavuttua häviemizilleh olijoi kielii. Täs ei paista savois da tuhanzis kieldy opastujien joukkolois, vai enämbäl individualizes toimindas da joukkoruavos, kudaman kauti kieli siirdyy ristikanzas ristikanzah. Programman pohjannu on enne kaikkie pagizemine sil kielel, kudamua tahtotah elavuttua. Suomen tiedomiehile tuli piäh luadie da jullata tämä materjualu ven’akse sen jälles, konzu hyö ruvettih todevuttamah projektua Sahalinan suarel eläjän nivhat-rahvahan vähembistökielen hyväkse. Sinne luajittih sentämän verran kielijoukkuo, kunne ečittih kielimuasterit. Aigu ozutti sen, ku muasteri-opastui-keino on ylen tehokas.

 

Kieli libuu yhtes olles da ruadajes kielikylys

Kirjutetah, gu programman mugah vallitah ristittyzii, kuduat hyvin tietäh kieldy (niilöile nimet ollah “muasterit”) da samanverdaine joukko himoniekkua opastuo kieleh (niilöile nimet – opastujat). Muasteri da opastui puaratusti ollah yhtes kymmene-kaksikymmen čuassuu nedälis. Hyö ollah libo kois muasterilluo libo opastujalluo, libo kustahto toizes talois, libo muitegi – pihal, mečäs, järvel, uuzis kohtis. Midä enämbän kohtua hyö yhtes muutetah, sidä enämbi yhtehisty toimindua paginua libuu. Voibi yhtes ruadua, pidiä kodi- da pihadieloloi, keittiä syömisty, pestä sobii, pidiä huoldu žiivatois, kazvattua kazvostu, kerätä muarjua, kalastua, ajella lähikohtii myö libo muailmua myö – tärgei on viettiä kaksin-kolmin čuasun päiväs yhtes da pidiä midä vai voibi enämbän dieluo yhtes...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat