Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Karjal-vepsäläine Puudogan da Vodlajärven čuppu

Varišpel’da on pyhä kohtu Vodlajärven čupus. Se on Käzitä luajitun Spuasan Obrazan kirikkö. // Kuva: Ilja Timin

Nygöi Iänisjärven päivännouzurannal, kunne Puudogangi čuppu kuuluu, eletäh ven’alazet. Ga aigoinah tämä oli kovaliikkehelline randu. Juuri tiä tapahtuttih itämerensuomelazien kosketukset päivännouzusluavilazih kul’tuuru- da kielialal. Vodlajogie myötehäi novgorodalazet siirryttih pohjazeh Vienanmeren rannale da paikannimistö tovestau sen, gu ennevahnas sie on elänyh itämerensuomelastu – vepsälästy da karjalastu, sanou nimistöntutkii Jekaterina Zaharova.

Nygözien vepsäläzien ezi-ižät tuldih Oniegujärven päivännouzurannale, nygözen Puudogan da Vodlajärven ymbäristöh keskiaigua – enzimäzen da toizen vuozituhanden rajal jälles Iisusan roindua. Heidy muanitettih sinne hyvät mečästyspaikat. Toizekse, suvespäi pohjazeh heidy ruvettih ahtistamah sluavilazet.

– Tämän rannan ven’avundu on alganuh keskiaigua, konzu Oniegujärven päivännouzurannale tuldih enzimäzet novgorodalazet. Ven’avundu tapahtui tämän čupun paikallizien itämerensuomelazien eläjien mentalitietan da kielen vaihtumizen kauti. Paikallizet eläjät paistih kahteh kieleh. Sen tovestetah keskiaigazet kirjutetut dokumentat, jatkau Jekaterina Zaharova.  

Vuvven 1563 Oniegujärven viijendeksen verokirjas luvemmo: “Деревня на Медвежье наволоке словёт на Конде наволоке». Деревня на Воронье поле словёт в Варишпалды”. Mollemban kylän nimet täs on kirjutettu ven’akse dai vepsäkse. Samas verokirjas löydyy äijy muudugi vepsälästy libo karjalastu nimie – Koskosalma, Kanzanavolok, Rahkoila, Kivassalma, kylä Kuh-niemel. Sanakse, rahvas Vodlajärves ymbäri paistih vepsäkse vie 1500-vuozil...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat