Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Piätehtävänä on šäilyttyä teatterin šuuntauš

Sergei Pronin tahtou, jotta Kanšallisen teatterin näytelmät vaššattais teatterin nimie. // Kuva: Maikki Spitsina

Sergei Proninin harraššuš teatterih alko jo koulun teatterikerhošša. Šiitä 12-vuotisena hänet kučuttih Petroskoin nuoren kaččojan teatterih, mi šiih aikah šijaičči Onegan rantakavulla.

Pronin esiinty Nuoren kaččojan teatterissa noin viisi vuotta. Šiitä Petroskoin valtijonyliopiston filologisen tietokunnan ta armeijan jälkeh hänet otettih Piiterin teatterin, musiikin ta elokuvan instituuttih. Šielä Sergei Sergejevič opaštu Šuomelaisešša kanšallisešša studijošša.

Dramateatterin ta elokuvan näyttelijäkši valmissuttuon Pronin myöšty Petroskoih. Vuotena 1989 hänet hyväkšyttih Kanšalliseh teatterih.

26-vuotisešta Proninista tuli jo Kanšallisen teatterin piäohjuaja.

Sergei Pronin kakši kertua läksi pois Kanšallisešta teatterista (vuosina 1994 ta 2010), ka aina myöšty jälelläh. Vuuvvešta 2016 alkuan Sergei Pronin ruatau Kanšallisen teatterin taitehellisena johtajana. Hänen šanojen mukah, teatterilla on kolme piäproplemua:

– Tällä hetkellä näyttelijäkunnašša on 25 henkie, šuurin oša on naisie. Teatterissa on šuuri puuteh kanšalliskielijä taitajie miešartistoja. Toisena proplemana on še, jotta teatterin ohjelmašša ilmeštyy aina enemmän venäjänkielisie näytelmie. Še on hyvin hätäni tilanneh, kumpasen kera pitäy mitänih ruatua. Šamoin Kanšallisen teatterin šuurena proplemana on rahapuuteh. Ei ole rahua uušien vakituisien spektaklien ašettamiseh. Kanšalliskielini repertuari pitäy aina muuttua, šentäh kun meilä ei ole kovin äijyä kaččojie, ket maltetah kielie.

Sergei Pronin on taitaja runoilija ta kirjalija. Hänellä ilmešty jo yhekšän kirjua. Uušin runokokoelma “Valkoinen pelto” piäsi ilmah Proninin vuotispäivän uattona 21. kevätkuuta.

Pronin rupesi kirjuttamah näytelmäkappalehie piätäkauten Kanšallista teatterie varoin, vet ilman materialie teatterie ei voi ole. Hiän kirjutti jo 10–12 näytelmyä teatterie varoin ta melkein kaikki ne oli ašetettu “Laukkuriloista” alkuan.

Taitehellisen johtajan šuunnitelmissa on rikaššuttua ohjelmistuo uušilla kanšalliseh kulttuurih ta istorijah kuulujilla esitykšillä. Sergei Pronin staraiččou kehittyä šuhtehie toisien šuomelais-ugrilaisien teatterien kera. Hänet kučuttih Mari Elin tašavaltah, jotta luatie šielä Bjarmija-spektaklin marin kielellä kiännettynä.

Sergei Proninin mieleštä, piätehtävänä on šäilyttyä teatterin šuuntauš, mi tarkottau etupiäššä ruatuo kanšallisella alalla:

– Petroskoissa on monta teatterie. Meijän teatteri on aina noutan omua linjua ta myö tahomma šäilyttyä šen erikoisuon, jotta meijän näytelmät vaššattais teatterin nimie.

Šuuri oša teatterissa nyt ruatajista näyttelijöistä on Proninin opaštujie. Taitehellini johtaja toivou, jotta ideja šäilyttyä omaperäisyttä ei ole artistoilla vieraš.

 

Lukekkua lisyä Sergei Proninista "Oman Muan" šivuilla

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat