Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

“Koivuzen” pajo kuuluu jo 35 vuottu

Pruazniekkah oli kučuttu gostii-pajattajii Vieljärvel, Jessoilas da Priäžäspäi. Oli korgiembii herroigi: Kanzallizen poliitiekan ministerstvan ruadai Aleksandr Batigin, Priäžän piirin piämiehen sijahine Tatjana Seppänen. Hyö lämmil sanoil hyviteltih “Koiv

Pajojoukon histourii algavui vuvvennu 1983. Silloi Viola Malmi pidi suurdu fol’klourupruazniekkua Kižin suarel da kehoitti nuožarveläzii ozuttamah karjalazen svuad’ban piendiä – kui andilastu provodittih omas koispäi. Dai hyvin se ozutus meni, jo enne sidä Viola Malmi oli nähnyh artistoi Kindahan kezäpruazniekas, hyö sie pläšittih kadrielii. Häi nägi, ku kyläläzet hyvin paistah omal kielel da tietäh oman kanzan kul’tuurua da perindölöi. Sit aijas Nuožarvel toimiu karjalazen pajon joukko da sen monivuodizennu johtajannu oli Jekaterina Nikolajevna Gapejeva, kielen kunnivoiččii, pajon suvaiččii, iče hyvä pajattai. Oli silloi joukos naizii dai miehii, oman kylän eläjii, ruadajii dai penziel olijoi, oli oma soittaigi. Händy ainos mustelemmo: P’otr Mihailovič Vladimirov. Kui äijy pruazniekkoih kerävyi rahvastu, da rahvas vuotettih artistoin ezityksii. Pajattajat käydihgi pajattamah kaikkih pienih kylih, ruadokohtih.

Nuožarvel 1990-luvun allus algoi toimie Karjalan Rahvahan Liiton alaozasto, joukkoh tuli uuttu rahvastu, ruvettih pidämäh suurii karjalazii pruazniekkoi, illaččuloi. Pajon ližäkse opastettih ennenvahnazii tansiloi, kadrielii, valmistettih ozutelmii, saneltih suarnoi...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat