Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Koti Šuomešša, šyväin Karjalašša

Pakolaisien jälkiläiset Kai Pekšujeff, Sirpa Mänty ta Maisa Kivi kerrottih omie ämmöjen ta ukkojen kohtaloista. // Kuva: Aila-Liisa Laurila

Tämänkertani Heimopäivät -ohjelma oli omissettu XX vuosišuan alun ikävillä tapahtumilla. Vuosien 1918–1922 heimošovat ta smuutta-aika hajotettih šukuja, erotettih perehie ta pantih äšen tuatot poikieh ta veikot veikkojah vaštah. Monet ihmiset jouvuttih lähtömäh pakoh omilta elinpaikoilta. Niinä vuosina Neuvošto-Venäjältä Šuomeh tuli yli 33 000 pakolaista. Karjalan epäonnistunuon kanšannoušun jälkeh alkuvuuvvešta 1922 Šuomeh Vienan Karjalašta tuli pakolaisina noin 11 500 henkie. Kokonaiset kylät tyhjettih eläjistäh. Oša pakolaisista mäni Ruoččih, oša myöhemmin myöšty jälelläh Neuvoštoliittoh, missä šai kokie kovie šeuraukšie. Monie vuosikymmenie molommin puolin rajua näistä tapahtumista ei ollun tapana paissa, eikä muissella niitä. Niillä pakolaisilla, ket jiätih Šuomeh, piti šopeutuo uuvven kotimuan elinoloih, ihan pakon vuokši šulautuo šuomelaisien joukkoh ta pityä šalašša omua pakolaisašemuah. Nehän, ket jiätih kotipuolella, niise kačottih parahakši olla kertomatta šiitä, jotta heijän heimolaiset oli mänty Šuomeh. Yhteheš nämä vuuvvet oli jätetty šyvie jälkijä ajattelumuajilmah vielä hyvin pitäkši aikua.

Ohjelman liikuttavimpie tapahtumie oli Karjalaini čäijy- ta tarinailta šekä käynti Maikkulan pakoilaisien muistokivellä, missä pakoilaisien jälkiläiset kerrottih omien tuattojen ta muamojen, ukkojen ta ämmöjen kohtaloista.

Vaasalaisen Kai Pekšujeffin (Paajasten) juuret ollah Vienašša.

– Miun ukko Aleksi ta hänen tuattoh Ossippa oltih šuomelaismielisien puolella. Varmašti tärkie asie šen tauštalla oli kotikylän Koštamukšen šijainti lähellä rajua ta yhteyvet Šuomeh, Kai kerto.

Heimošotien aikana Aleksi oli ošallistun Koštamukšen ta Kellovuaran taisteluih. Ossippahan šai šurmah 1918 vuotena oman Našto-naisen čikon mieheltä, kumpani oli vaštapuolella. Heimošotien lopušša Aleksi pakeni muijen mukana Šuomeh ta myöšty jälelläh Neuvoštoliiton tarjuoman Amnistijan peruštehella. Stalinin vainojen aikana vanha ”šuomelaismielisyš” oli tuonun Aleksilla äijän vaikeukšie, ušeita kertoja hänet pijätettih šen takie.  Toisen kerran hyö jatkošovan jälkeh tultih pakolaisiksi Šuomeh peräytyjän Šuomen armeijan mukana.

– Kun vuokkiniemiläiset lähettih jatkošovan jälkeh armeijan mukana Šuomeh, Kai kerto – Aleksin muamo oli jo ollun tavaroineh autošša. Aivan viime hetkellä hiän kuitenki kieltäyty lähtömäštä, šentäh kun halusi nähä tytärtäh. Našton Iro-tyttö oli šovan alušša jiänyn Neuvoštoliiton puolella, eikä hyö mitänä tiijetty toini toisistah.

Monella pakolaisella Šuomešta tuli toini kotimua. Ka mitein Šuomen mua otti niitä vaštah ta mitein iče šuomelaiset šuhtauvuttih pakolaisih?

Eri puolilla Šuomie 1920-luvulla oli peruššettu lukusie pakolaisleirijä, lapšienkotija ta pakolaiskouluja. Šemmoni paikka oli peruššettu Ouluhki. Oulun entisen kasarmin alovehella vuosina 1923–1940 toimi vienankarjalaisien kanšankoulu, a šen jälkeh 1940–1970 vuosina šiinä toimi vienankarjalaisien vanhojenkoti.

Šuomen valtijo kuitenki korošti, jotta pakolaiset ollah täyveššä vaštuušša ičeštäh ta niijen on elätettävä iččieh ta perehieh. Avuššušta šuatih vain ne, ket ei omin voimin pärjätty. Moni vienankarjalaisista šai töitä Pohjois-Šuomen tehtaista ta šatamista.

Kuitentki pakolaiset äijälti jouvuttih kohtuamah kantaväještön kielteistä šuhtautumista, heitä kučuttih ryssiksi ta käšettih männä šinne, mistä ne oli tultu. Pakolaisie šyytettih šiitä, jotta hyö eletäh veronmakšajien kuštannukšella ta viijäh työpaikkoja šuomelaisilta. Pakolaisien oikieuškosuški herätti ennakkoluuloja. Tämän kaiken šeuraukšena oli še, jotta karjalaisisie juurija ta pakolaiskokemukšie piettih šalašša, šiitä ei ollun tapana paissa ieš perehen piirissä. Muahmuuttajien leimašta piäštih eroh muuttamalla šukunimieh šuomelaisiksi. Ajan männeššä moni kiänty l’uterilaiseh uškoh.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat