Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Korealaini lentokonteh Karjalan taivahašša

Lentokoneh laškeutu Korpijärven jiällä illalla 20. šulakuuta 1978.

Šuvikorealaini boeing -virkkeheštä oli tullun kylmän šovan yksi simvoliloista, šen jälkeh kun 1. šyyškuuta 1983 vuotena Neuvoštoliiton ilmavoimat oli ammuttu alaš korealaini matkuštajalentokoneh, kumpani šuoritti lentuoh New-Yorkista Seulih. Alunperin lentokonehen šuunniteltu reitti kulki Tyynimeren neutralivesijä yli, kuitenki matalla joistaki šyistä še poikkesi reitiltä ta kahičči joutu Neuvoštoliiton ilmatilah Sahalin-šuaren alovehella. Neuvoštoliittolaini Su 15 -hävittäjä ampu lentokonehen alaš. Kaikki, ket oltih matkuštajalentokonehešša (246 matkuštajua ta 23 lentokonehmiehistön jäšentä) šuatih šurmah täššä onnettomuošša. Tämä tapahtuma aiheutti šuurta mielenkuohuo koko muajilmašša ta kiristi niinki vaikiet välit Neuvoštoliiton ta Yhyšvaltojen välillä.

Kuitenki vähä ken tietäy, jotta viittä vuotta ennein tätä Karjalan taivahašša oli šattun šamantyyppini tapahuš, kumpasešta viime aikoih šuatenki on ollun hyvin vähän tietuo. Šilloin Korejah lentänyt matkuštajalentokoneh joutu Karjalah ta hävittäjälentokonehen tulitukšen jälkeh šuoritti pakkolašun Louhen kylän lähellä olijan Korpijärven jiällä.

Tämä tapahuš ta šitä šeuruaja tutkimini oli heti šuanun šalaisuš-leiman. Šiih liittyvien tietojen levittämini ta šiitä kirjuttamini oli täyšin kielletty.

Tietoja täštä tapahtumašta alko tulla šuureh julkisuteh vašta 1990-luvulla. Šilloin luajittih enšimmäisie yritykšie entistyä tuon päivän tapahtumie.  

Lentokoneh läksi lentoh 20. šulakuuta 1978 Pariisista Al’askan Anchoragen kautta kohti Seulie. Enšimmäiset tunnit še lenti šuunniteltuo reittie myöten, onnakko magniittisen pohjoisnavan kohalla joistaki šyistä ekšy reitiltä ta rupesi jyrkkäh kiäntymäh šuveh päin. Illalla še lenti Neuvoštoliiton ilmatilah Kuolan niemimualla. Lentokoneh ei vaššannun lentojohtajien kyšelyih šentäh šen peräh Afrikanda-lentokentältä nousi hävittäjälentokoneh. Läheštyön lentokonehta hävittäjä näytti lentäjillä merkkijäh heiluttamalla šiipijäh. Kuitenki matkuštajalentokoneh ei reakoinun merkkilöih ta kiänty kohti Šuomen rajua. Šilloin hävittäjän lentäjä šai käšyn ampuo lentokoneh alaš. Hävittäjän piäštämä raketti ošui lentokonehen vašemeh šiipeh ta še rupesi laškomah. Kemin lentokentältä nousi ilmah toini hävittäjälentokoneh, kumpasen tehtävänä oli löytyä šopiva paikka pakkolaškuo varoin.  Ajan piäštä šopiva paikka löyty ta hävittäjä rupesi painamah matkuštajalentokonehta alaš Korpijärven jiällä. Kokenehien lentäjien toimijen anšijošta lašku oli onnistun. Onnekši kevät šinä vuotena oli myöhäni ta Korpijärven jiä oli riittävän pakšu, jotta kešti monitonnisen konehen. Šuaštayhekšäštä ihmiseštä, mit oltih lentokonehešša kakši henkie mänehty ta 15 huavottu. Laškeutumispaikalta matkuštajat vietih helikopteriloilla Kemin kaupunkih, missä heijät šijotettih paikalliseh Upšeerien taloh. Šielä ulkomualaiset vietettih kolme päivyä ennein kun heijät piäššettih kotih. Lentokonehen komentaja ta toini lentäjä oli pijätetty. Kuulošteluissa lentäjät väitettih, jotta lentokonehen ekšymisen šyynä oli navigatijolaittehen vika. Kuitenki molommat tunnissettih, jotta oli piäšty Neuvoštoliiton ilmatilah.

Tutkintojen jälkeh lentokoneh vejettih pois jiältä ta purettih metalliromuh.  Korealaini lentoyhtijö kieltäyty lentokonehešta, šentäh kun šen kulettamini kotimailla olis liijan kallista.

Mi oikieštah oli tapahtun 20. šulakuuta 1978 Karjalan taivahašša oliko še lentäjien virhe, navigatijolaittehiston vika vai oliko še tarkkah šuunniteltu tiijuštelumatka. Nykyjähki tutkinnon ainehistot ollah šalašša  ta šelvyä vaštaušta näihi kyšymykših ei ole šuatu.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat