Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Ei šana šammaloiju

Pertti Virtaranta ta Ol’ga Mihailovna Pimenova, 1968. // Kuva: Kuva otettu Kotimaisien kielien keškukšen nettišivuilta

Monella karjalaisella Pertti Virtarannan nimi tuou monenlaisie muistoja tahi ainaški mielikuvan henkilöštä, kumpani luati äijän karjalan kielen eteh. Olihan Virtaranta monien matkojeh takie tuttu vieraš Karjalašša ta Tverissä 1900-luvun jälkipuoliskolla. Olen kuullun, jotta šuurta kuušiošaista Karjalan kielen šanakirjua kučutah Virtarannan šanakirjakši. Hiän oli šen kolmen enšimmäisen ošan, aakkosvälin A–N piätoimittaja vuosina 1955–1983. Moni on tutuštun muihiki Virtarannan kirjoih, kumpasie hiän luati yheššä Helmi-naiseh kera aina kuolomah šuaten 1997.

Enšimmäisen kerran Virtaranta tutuštu eläväh karjalan kieleh Šuomen jatkošovan aikana. Hiän oli šilloin pitän ajan Seesjärven tienoilla ta piäsi pakauttelomah varšinki Mäntyšelän, Puatenen ta Porajärven kylien karjalankielisie eläjie, kumpasie ei oltu keritty evakoija.

Šeuruavan kerran Virtaranta kuunteli karjalan ta lyydin pakasijie Ruočin-vuosinah 1948–1955. Hiän oli Lundin yliopistošša šuomen kielen lehtorina ta tutuštu  pakolaisih, mit oli tultu Neuvoštoliitošta. Šilloin hiän pakautteli Haljärven lyydiläistä Stefan Huotarista ta monie Vienan Karjalašta tulluita, kumpasih hänet juohatti nuori opaštuja Heikki Kyyrönen. Kešäisin hiän kävi keryämäššä kieliainešta Šuomen karjalankielisiltä, varšinki Hietajärven ta Kuivajärven eläjiltä. Näijen vuosien ainehistuo on julkaistu erityisešti tevokšissa Lyydiläisiä tekstejä I–IV (1963–1976), Vienan kansa muistelee (1958) ta Kultarengas korvaan (1971), ta šanaštuo on šamoin Karjalan kielen sanakirjassa.

Virtarantojen pereh – Helmi, Pertti ta nellä lašta – muutti jälelläh Šuomeh kevyällä 1955, kun Virtarantua pyritettih uuvveštah käynnissetyn Karjalan kielen šanakirjan toimitukšen piätoimittajakši. Šanakirjuahan oli jo 1930-luvulla kirjuttan Eino Leskinen runšahan ainehiston pohjalta; aineistuo oli kerätty 1800-luvun lopulta alkuan. Šota kuitenki katkasi työn, ta Virtaranta alotti šen aivan uušin käsitykšin, hakušanaki vaihtu Šuojärven murtehen mukasešta vienalaismurtehien šuuntah. Kun hänet nimitettih Helsinkin yliopiston šuomen kielen professoriksi 1959, hiän jatko puolipäiväsenä piätoimittajana.

Karjalan kieli oli vain yksi Pertti Virtarannan tutkimušala. Hiän oli alottan tietehellisen urah tutkimalla oman kotišeuvun murrehta, kumpaista šamoin hänen 1946 ilmeštynyt väitöškirja käsitteli. Hiän oli kiinnoštun šuomen kielen kaikista murtehista ta kielimuotoloista, hiän nauhotti niitä ei vain eri puolella Šuomie vain šamoin ni Skandinavijašša ta Amerikaššaki ušeilla matoilla. Šen lisäkši hiän julkaisi lukuisie kirjoja eri murtehista. Enšimmäini murrehnäytteitä šisältäjä kirja oli 1947 ilmeštynyt Vanha kansa muistelee.

Pertti Virtaranta oli taitaja järještäjä. Jo vuotena 1959 hiän oli šuanun aikah šen, jotta peruššettih Šuomen kielen nauhotearhiiva, kumpaseh kaikki nauhottehet kerättih. Nykyjäh täššä arhiivašša, mi šijoutuu Kotimaisien keškukšešša Helsinkissä, on erikielisie iänittehie n. 24 000 tuntie.

Šuomen kielen ulkomualaisopetukšen ta kulttuurinvaihon järještämiseššä Pertti Virtarannalla oli keškini ošuš. Hiän kävi iče tutuštumašša eri maijen yliopistoissa annettavah šuomen kielen opetukšeh ta eisti uušien opetušyksikköjen peruštamista.

Mitein še Pertti Virtaranta kykeni täh kaikkeh? Jo nauhotteita on šatoja tuntija ta kirjoja runšahat parikymmentä ta lisäkši lukemattomie artikkelija, bibliografijašša onki läheš 500 nimikehtä. Hiän tovella luati aina töitä, aina piti ruatua mitänih mielekäštä ta kehittävyä, niin kuin hänen tyttäreh kertou tulovan kešäkuun lopušša julkaistavašša muistokirjašša Täyttä työtä – Akateemikko Pertti Virtarannan satavuotismuisto (toim. Marja Torikka ta Jaakko Yli-Paavola). Hänen työtahtistah on šanottu, jotta še “oli tašani, no kova”.

Minkälaini Pertti Virtaranta oli ihmisenä? Mie muissan hänet asiellisen lempienä ohjuajana šekä opinnoissani jotta šanakirjan luatimisešša. Hiän ei konšana moittin tahi hermoštun. Šama käsityš on varmašti kaikilla, ta tytärki kertou jotta tuattoh oli ollun aina rauhallini ta auttavaini. Vuosi takaperin Helmi Virtaranta kerto miula, jotta hiän oli nähnyn Pertin šuuttuvan vain kerran.

Pertti Virtaranta oli taitaja pakauttelija, hiän šai kielenoppahan luottamah iččeheh ašettumalla tämän tašolla, käyttämällä hänen kieltäh ta murrettah ta arvoštamalla häntä ihmisenä.

 

Lisyä lukekkua Oma Mua -lehen numerošša

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat