Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Segežašša piettih Yštävyštuntija

Kuuvvennen luokan opaštujie oikein kiinnošti atamani Aleksandr Farutinin kertomuš kasakoista. Kaikilla oli mukava košettua kasakan miekkua ta männä šen kera kuvah. // Kuva: Maikki Spitsina

Šegežan 7. keškikoulušša piettih Yštävyštuntija. Tapahtuma oli järješšetty Monikanšallini Karjala -projektin rajoissa. Tätä projektie vuuvvešta 2017 toteuttau KT:n kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijö yheššä tašavallan kanšalais- ta uškollisien järještöjen šekä joukkoviestimien kera.

Projektin piätarkotukšena on esittyä Karjalan monikanšallisutta, tuttavuššuttua koululaisie tašavallašša eläjien kanšojen kulttuurih ta perintehih.

Yštävyštuntien aikana koulun šeiččemeššätoista luokašša käsiteltih kyšymykšie, mit košettih keškenäistä šuvaičentua eri rahvahien ta kanšallišukšien etuštajien välillä, vietettih interaktiivisie pelijä, harjotukšie ta teemapakinoja. Tuntija piettih kuin alkeiskoululaisilla, niin ni yläluokkien opaštujilla.

Tuntien vetäjiksi tultih Karjalan kanšalais- ta sosialijärještöjen etuštajat šekä opaššuš-, nuorisopolitiikan- ta kulttuurilaitokšien ruatajat. Karjalaiset, vepšäläiset, venäläiset, valkovenäläiset, kasakat, virolaiset, tatarit, ukrainalaiset, moldavijalaiset, azerbaidžanilaiset, armenijalaiset, vainahit tuttavuššuttih lapšie omah kulttuurih ta omien järještöjen toimintah, esitettih omie kanšallispukuja ta kerrottih makeista ruuvvanlajiloista.

Tärkienä on še, jotta tuntien järještyässä Karjalan kanšalaisjärještöjen johtajat kučutah nuorisuoki. Niin, azerbaidžanilaisien Odlar Jurdu -kulttuurišeuran piälikön Akif Gulijevien tunnilla Petroskoin valtijonyliopiston studentit mukavašti kerrottih koululaisilla Azerbaidžanista, šen perintehistä ta istorijašta.

Šegežan 7. koulušša šujuvašti kehittyy kadettiliikeh, niin jotta KT:n kasakkojen šeuran ošallistumini Yštävyštuntiloih oli erityisešti aktualini lapšilla. Karjalan kasakat kerrottih opaštujilla vapuaehtosešta kasakkojen järješšyšpartijošta, mi tällä hetkellä aktiivisešti toimiu Petroskoissa šekä kasakkojen toiminnašta tašavallan piirilöissä. Tunnin lopušša koululaisilla oli mahollisuš košettua oikieta kasakan miekkua ta männä šen kera kuvah. Yksi poika varmana lupasi atamani Aleksandr Farutinilla, jotta konša kašvau tulou kasakakši.

Karjalan Rahvahan Liiton jäšen Margarita Kemppainen piti “Elävän istorijan tunnin” 6. luokan opaštujilla. Naini harraštau keškiaikasen puvun rekonstruointie. Hiän kerto lapšilla XII vuosišuan karjalaisešta puvušta, vanhoista korissukšista ta naisien käsiruatoloista. Oman kertomukšen Margarita täyventi muasteri-opilla ta tytöt šuatih vorssuija tovellisešša karjalaisešša puvušša.

Karjalan lapšien kirjailija Vera Lin’kova kučču toiniluokkalaisie starinojen ta runojen taikamuajilmah, a Dmitri Kos’mina tuttavuššutti yhekšännen luokan opaštujie omih runoloih ta kertomukših.

Tuntien jälkeh vierahie Petroskoista kučuttih Segežan Musejokeškukšeh, missä on esillä piirin istorija, etnografija, arheologija, mualauštaito, numismatiikka. Šamoin musejošša ativoilla kerrottih Segežan sellulosi- ta paperitehtahan istorijašta ta toiminnašta šekä annettih koškie sellulosimassua, kumpasen haju on tuttu kaupunkin kaikilla vierahilla.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat