Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Luatokan kallivot valtion šuojelun alla

Luatokan kallivošuaret -kanšallispuisto oli peruššettu Venäjän halličukšen käšyn mukah 28. talvikuuta 2017. Vuotena 2016 tämän alovehen muat haluttih antua yksityisyrittäjien omissukšeh. Šilloin yli 40 000 ihmistä kyšyttih apuo Venäjän luonnonšuojeluminis

Kanšanvälisien puistojen ta šuojelun alla olijien alovehien päivän kynnykšellä Karjalašša peruššettih uuši kanšallini puisto.

Pruasniekka on peruššettu 1997 vuotena ta šitä juhlitah 11. pakkaiskuuta. Päivä ei ole šattumalta valittu. Juuri šinä päivänä vuotena 1917 čuarin halličukšen käšyn mukah oli peruššettu enšimmäini luonnonšuojelualoveh, mi šijaiččou nykysen Bur’atijan tašavallan alovehella.

Tänä vuotena Karjalan kolmen kanšallispuiston, kahen luonnonšuojelualovehen, kahen eläinrauhotušalovehen šekä kymmenisien šuojelun alla olijien alovehien lisäkši tätä pruasniekkua juhli uuši Luatokan kallivošuaret -kanšallispuisto (Ladožskije šheri).

Tämä puisto oli peruššettu Venäjän halličukšen käšyn mukah 28. talvikuuta 2017. Vuotena 2016 tämän alovehen muat haluttih antua yksityisyrittäjien omissukšeh. Šilloin yli 40 000 ihmistä kyšyttih apuo Venäjän luonnonšuojeluministeriltä, a tietomiehet ta yhteiskuntajärještöjen etuštajat kiännyttih presidentin puoleh. Nämä pyynnöt autettih šäilyttyä nykysen kanšallispuiston rajat.

– Puiston peruštamistyö kešti 27 vuotta, tämä voitto on hyvä ihmisien šitkevyön esimerkki, Greenpeace-järještön, luonnonšuojeluprojektien johtaja Mihail Kreidlin kirjuttau järještön nettišivulla.

Puiston aloveh leviey Luatokkajärven pohjoisrannikkuo šuaristoineh Lahenpohjan, Pitkärannan ta Sortavalan piirilöissä. Šen pinta-ala on 122 tuhatta hehtarie. Puiston tavoittehena on šuojella šuarien erikoista luontuo ta šäilyttyä šen floran ta faunan rikkahutta.

Kanšallispuiston peruštamini ei kovin rajota paikallisien eläjien oikeukšie. Hyö niin kuin enneinki šuahah poimie marjua ta kerätä šientä alovehella. Šamoin uuši puisto antau uušie työpaikkojaki.

– On tärkie mainita, jotta puistošša ruvetah ruatamah paikalliseläjät. Še oli tärkie neuvo uušien työpaikkojen avuamisešša – Karjalan luonnonministerijön valtiollisen ekologisen tarkaššuksen ta luonnonšuojelualovehien ošašton johtaja Ivan Kipruhin šanou.

Kanšallispuisto valtijollisena laitokšena rupieu toimimah vuuvven 2019 lopušša.

”Šhera” ruočin kieleštä on kallivo mereššä. Šemmosie on Luatokalla. Šuurilla kallivošuariloilla kašvau meččä. Pienemmät ollah pal’l’ahat ta Luatokan vejet on huuheltu niitä šileiksi ta kiiltäjiksi. Näillä šuariloilla eletäh ruškiekirjaset muakotkat ta Luatokan n’orpat.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat