Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Mielikuvituš on tietoja tärkiempi

Kanšainvälisen pankin nykytaitehen reitingissä Vladimir Fomin on Venäjän kymmenen parahan taiteilijan joukošša. // Kuva: Natalja Bičkova

Vladimir Fomin on šyntyn Siperijan Tomskissa 14.1.1963. Pereheššä oli kolme poikua. Lapšuošta šuaten kaikki kolme piiruššettih kuta mitäki. Kerran tuatto tuli ruavošta ta šano, jotta heijän työpaikalla on ilmotettu lapšien piiruššukšien kilpailu ta pyritti Vladimirie piiruštamah mitänih šitä kilpailuo varoin.

– Mie šiih aikah opaššuin viijennellä luokalla, taiteilija muistelou. – Šilloin mie jo piiruššin ta yritin kehittyä tätä neruo. Muissan, kun šain käteh eryähän kirjan taitehešta ta nävin šiinä Pyhä Georgios Voittajan ikonin. Tämä ikoni niin šuurešti vaikutti miun kuvitukšeh ta šieluh, jotta mie piätin piiruštua šen kilpailuh. Pitäy mainita, jotta še tapahtu Neuvoštoliiton aikana, a tuatto oli puolovehen jäšen. Tuatto pyritti milma piiruštamah toista piiruššušta, konša näki, mitä mie piiruššin. Hiän ei tahton viijä šitä kilpailuh, šentäh kun oli kommunisti. Mie kieltäyvyin. Tuatolla ei jiänyn mitänä muuta, kun vain ottua šen ikonin piiruššuš. Šiinä kilpailušša miun työ šai toisen šijan.

Nuorena ollešša Vladimir Fomin luki äijän kirjoja taitehešta ta taiteilijista. Hiän tutki tunnettujen taiteilijien elämäkertoja. Fominin mielitaiteilija on Andrei Russo. Taiteilija ylen äijän matkušti Venäjyä myöten, kaččo arhitektuurin muistomerkkijä ta kirikköjä. Fomin oli eččimäššä omua tyylie ta omua mualauštapua.

– Issuin kirjaštošša ta luvin kirjoja taitehešta, ta aina pijin mieleššä ajatušta: “Antakkua miula miun tyyli”. Konša rupesin ajelomah muata myöten ta kaččomah rakennukšie, mualaukšie ta muuta taitehta, niin rupesin tuntomah, mi on miun oma ta min voisin omakšuo, a mi on miula aivan vierašta, taiteilija šano.

Vladimir Fomin opaštu ammattiopistošša taiteilija-jalokivišepäkši kolme vuotta, ieššä oli vielä kakši, ka taiteilija ymmärti, jotta diplomin šuamini ei tarkoita nerojen ta tietojen šuamista. Hiän piätti tulla vapuakši taiteilijakši ta jätti opiston.

– Piätin niin, šentäh kun en kuvitellun šelkiešti, mitä še tarkottau ta mitein vapua taiteilija eläy, Fomin kerto, – jätin opiston ta jouvuin elättämäh iččietäni ilmain vanhempien kannatušta.

Alušta Vladimir Fomin ruato tehtahalla taiteilija-koristajana, šiitä kuormittajana, šiitä tuli opaštumah aikuhisien iltataitehkouluh. Konša taiteilija tuli Petroskoih, hiän lapšellisešti ajatteli, jotta rupieu mualuamah, mitä iče tahtou ta šiinä tyylissä, mi hänellä on oma (Etujoukon koulun Lubok-tyylissä). Elämä taričči hänellä toista.

– Vapuana taiteilijana olen köyhä mieš, miula ei ole miljonie dollarie, šanou muasteri, – ihmiset šanotah “Volod’a, šie tahot mualata tätä, a oman piän elättämisekši pitäy mualata tuota. Mualua še, mitä myö kyšymmä, myö šiula makšamma”. Näin mualuan tilaukšista. Kiži-šarjan näyttely oli 1995 vuotena. Šiitä šain hyvän palkan, miula tuli mahollisuš kehittyä omua neruo eikä ajatella ruuvvan šuamista. Šiitä milma pyritettih kuvittua Kalevala-eepossa.

Vladimir Fominin mualaukšie on esitetty Venäjällä, Šuomešša, Ruočissa, Norjašša, Šaksašša, Yhyšvalloissa. Hänen 700 mualaušta on eri maijen musejo- ta yksityiskokoelmissa. Nyt taiteilija mualuau kahekšan – yhekšän tauluo vuuvvešša. Fominin mualaukšien koko on epätavallista, taiteilija opaštu luatimah niijen apurunkoja ta i panomah kankahalla pohjamualie.

Taiteilijalla oli 41 yksityisnäyttelyö. Hiän iče hoitau niijen järještämistä, mualaukšien kulettamista ta muitaki kyšymykšie, mit kuulutah täh prosessih. Näyttelyn järještämini esim. Pariisissa makšau 6000 dollarie. Mistä taiteilija ottau tämmösen šumman? Hiän mualuau. Vladimir Fominin mualaukšet ollah kallehie. Ka šuuremman ošan palkašta taiteilija panou uran kehittämiseh ta näyttelyjen järještämiseh.

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat