Petroskoin yliopisto tutki kandurahvahien olotilua

Tutkimus kesti viizi jälgimästy kuudu da sih yhtyi kaksisadua viizikymmen respondentua Karjalan kymmenes piirispäi. Petroskoin valdivonyliopisto korgeiškolien tugikeskeksennu olles luadi Karjalan tazavallan suomelas-ugrilazien kandurahvahien observatourien, kudai kuuluu yliopiston kehitysstrateigieh. Yhtes baltiekkumerensuomelazen filolougien laitoksenke on kačottu, kui novvatah Karjalan kandurahvahien oigevuksii sotsiuallizes, ekonoumizes, kul’tuurizes da uskondollizes alas. Tutkittavannu oldih tazavallas eläjät karjalazet (67,2%), suomelazet (8,3%) da vepsäläzet (23,7%).

Tutkimus ozutti, ku suurin vuitti kyzeltylöis ollah ruadajat rahvas, vai 13,8% – eläkkehelolijat. Yhtelläh enämbistö – 65,3% – ei hyvöindellä omua tuluo. Puolet niilöis vastattih, ku varua “täydyy vai syömizih da kunnallismaksoloih”, toine puoli mainittih, ku “varua täydyy kaikkeh, paiči kallehii vehkehii”. Kaččomattah vaigieh ekonoumizeh olotilah, enämbistö (64,85%) ei tahtota lähtie elämäh nikunne muijale.

Muamankielen tila on huono. Se oligi vuotettavu. Enämbistö pidäy muamankielenny ven’an kieldy, 30,8% – karjalan kieldy, 2,4% – suomen kieldy da 0,8% – vepsiä. Vai 48,2 % respondentois käytetäh paginois muamankieldy, enimytteh kois...