Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Haikol’a-musejošta kerrottih Moskovašša

Miihkali Stepanov Haikol’an Ort’t’o Stepanovin kirjallisuš-etnografisešša musejošša. // Kuva: Kuva Oma Mua -lehen arhiivašta

Festivali yhisti 400 musejuo Venyäheltä ta ulkomailta. Šen teemana tällä kertua oli “Musejo ta yleisö”. Festivalin aikana toimi näyttelyjä ta lukusie esitykšie. Kulttuuriohjelma oli rikaš. Tänä vuotena fesivali piettih šuuremmissa tiloissa, šen ošanottajien ta vierahien luku šuureni.

Intermusejo-festivalin aikana piettih kirjallisušmusejojen konferšši. Karjalua šielä esitti Haikol’an Ort’t’o Stepanovin kirjallisuš-etnografini musejo. Alexandre Herzenin musejotalošša Haikol’a-musejon isännät Miihkali ta Ol’ga Stepanovit kerrottih musejon peruštamisistorijašta. Heijän esitykšen teemana oli “Ort’t’o Stepanovin kirjallisuš-etnografini musejo – myöštymini šuvun šynnyinpaikoilla”.

Karjalaisien etuštajien esityš herätti šuurta kiinnoššušta ta vilkašta käsittelyö. Tämä ei ole ihmehtä, vet monilla tämä musejo oli tähä šuaten aivan tuntomatoin.

– Festivalin rajoissa oli pietty konferenšši, minne keräyvyttih kirjallisušmusejot Venyäheltä. Niitä oli valtava miärä, noin 50 musejuo Čukotkašta Karjalah šuaten. Kaikin kerrottih omašta työštä. Oli ylen mukava olla šamanmielisien kera yheššä, kerto Miihkali Stepanov festivalin jälkeh.

Konferenššin avajaisissa tervehtimispakinan piti Venäjän valtijollisen kirjallisušistorijan musejon johtaja Dmitri Bak. Hiän šano, jotta pitäy julkaissa tietošanakirja ta panna šiih tietoja Venyähen kaikista kirjailisušmusejoista, šuuremmista ta i pienemmistä, vanhemmista ta i uuvvemmista, kumpaset ruatah nyt. Tietošanakirjan valmistajilla pitäy tutuštuo musejoih, niijen peruštajih ta ruatajih.

– Tähä šanakirjah voit piäššä ni Haikol’an musejo. Še on tärkie olla näkyvissä, šentäh kun musejo on Karjalan šyrjäššä paikašša, Miihkali Stepanov šano.

Konferenššin piätarkotukšena oli kertuo musejojen ruavošta ta järještämiseštä.

– Oli oikein miellyttävä kuunnella Čukotkan musejon ruatajien kokemukšešta, šentäh kun šielä on šamoja proplemoja kuin meiläki – heijän niise pitäy šäilyttyä vähemmistökanšojen kielet. Šamoin oli mukava paissa nuorien kera šiitä, mitein šuaha heitä kiinnoštumah kirjallisuoh. Venäjän musejokartalla Haikol’an musejon kaltasie musejoja, missä näytetäh kanšalliskielistä kirjallisutta, on vähän, Miihkali Stepanov šelitti.

Kirjallisušmusejon lisäkši Haikol’ašša järješšetäh ni väliaikasie näyttelyjä. Tänä vuotena niitä šuunnitellah vähintäin kakši – yksi on omissettu Juakko Rugojevin 100-vuotispäivällä, toini on omissettu Kalevala-eepossan 130-vuotisjuhlalla šen enšimmäiseštä venäjänkieliseštä painokšešta. Haikol’an musejošša on äijän materialija näistä teemoista.

 

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat