Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kiži-šuaren puini starina

Kiži-šuari otti vaštah seminarin ošanottajie kaunehella kešäilmalla. // Kuva: Maikki Remšujeva

Karjalan kulttuuri Kiži-musejon kokomukšissa -seminari oli pietty Kešäakatemija Kižin šuarella -ohjelman rajoissa. Seminarin järještäjinä oltih Karjalan opaššuškehitykšen instituutin Etnokulttuurisen opaššukšen keškuš ta KT:n opaššušministerijö Karjalan Šivissyššeuran rahatuvella. Mukavah toimenpitoh otti ošua karjalan kielen opaštajie tašavallan eri piirilöistä šekä opaššuš- ta kulttuurilaitokšien spesialistija.

Kiži-šuari otti vaštah seminarin ošanottajie kaunehella kešäilmalla. Opaš Galina Zaharova tuttavuššutti opaštajie Kižin pogostan istorijah ta šen kaikkih rakennukših. Kurššilaiset šuatih tietyä, kuin äijän on kupolie pogostan kiriköissä šekä nouštih kellokannan kentällä.

Kolmešša päiväššä opaštajilla oli pietty vielä hyvin monta oppimatkua šuaren eri kohtih. Šen lisäkši muasteri-oppien aikana pedagogit opaššuttih luatimah keramiikkahelmijä ta karjalaisie perintehellisie riepukukloja, paistamah kalittoja ta šulččinoja. A Kižin folklori-etnografini yhtyveh tutuššutti kaikkie Karjalan henkelliseh perintöh, esitti vanhoja šoittimie ta kučču vierahie piirileikkih.

Opaštajie majotettih muanruataja Ananjevin talošša, mi oli tuotu Kižin istorijalliseh Jamka-kyläh Karhumäjen piirin Ruškiešelän kyläštä. Mahtavašša karjalaisešša talošša riitti paikkua kuin lepuo, niin ni karjalan kielen harjotukšie varoin. Periodika-kuštantamon johtaja Natalja Sinitskaja (livvi) ta Oma Mua -lehen toimittaja Maikki Spitsina (viena) piettih opaštajilla kielikurššija.

– Miun ryhmäššä oli kymmenen karjalan kielen opaštajua Petroskoista, Aunukšešta, Priäžäštä, Viteleštä, Kotkatjärveštä, Veškelykšeštä, Alavoisešta, Riipuškalašta. Tuntiloilla myö staraiččima enemmän paissa, šentäh kun mie olen varma, jotta juuri keškuštelu ta vapua pakina virheih kaččomatta on tärkietä kielen taitamisešša, kerto Natalja Sinitskaja.

Vienalaisešša ryhmäššä oli nellä kokenutta opaštajua Jyškyjärveštä, Kalevalašta ta Petroskoista. Kyšelin heiltä, mitä mieltä hyö ollah matašta tunnetulla šuarella.

– Mukava, jotta karjalan kielen opaštajat keräyvyttih yhteh. Meilä joka vuosi järješšetäh vienan karjalan kurššija, missä myö voimma tavata toisie vienalaisie opaštajie. Ka hyvä vet on tuttavuštuo ni livviläisih opaštajih, paissa ta keškuššella heijän kera, vaihtua kokemušta. Hyvä ideja on šiinäki, jotta tämä seminari piettih Kižin šuarella, kumpasella monet meistä ei ole vielä kertuakana käyty. Tihien ohjelman rajoissa myö näkimä monta mukavua, šaima paissa karjalakši, levähtimä kotihommista ta hyvin viettimä aikua, šaneli Raisa Ribakova, opaštaja Jyškyjärveštä.

Seminarin lopušša Kiži-musejon Lapšien musejokeškukšen metodisti, opaš Galina Zaharova toivo, jotta kurššit miellytettih kaikkie ta niistä tulou hyötyö. Varmašti opaštajat ruvetah käyttämäh šuatuja tietoja ta neroja omašša työššä lapšien kera.

Seminarin ošanottajat kiitettih toimenpivon järještäjie mukavašta ohjelmašta.

Kiži-šuaren puini starina, šen unohtumatoin ilmapiiri, lämmin šiä, maiselmien kaunehuš, kellojen šoitto, perintehelliset karjalaiset elinkeinot ijäkši jiähäh opaštajien muistih.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat