Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

“Omal mual emmo ole ni omat”

Salminišku vuvvennu 1972, enne duačoin srojindua. Kuva on otettu Šogomäilpäi uvven tien srojittuu. Jälles suurele pellole kazvoi duaččukooperatiivu. // Kuva: Kuva on otettu Svetlana Vlaskovan kodiarhiivaspäi.

Salminišku on sijoitannuhes Šotjärven rannale lähäl Šuojunjoven suudu. Lieterannoil on hyvä kylbie kezoidu, järvi andau äijän kalua. Kylä on Karjalan vahnimii, enzi kerdua sidä mainittih jo vuvvennu 1563 Oniegujärven viijendeksen verokirjas. Ylen čoma kaččuo da näbei Salminišku oli 1970-vuozien allus – 17 taloidu, kaksi uuliččua da pyhä rossu Kirikköniemel.

– Enne täs kohtas oli kaunis, pieni minun kylä. A nygöi vahnua kodii pošti ei jiännyh. Kai srojitah duačat dai nägemys on toine. Ylen žiäli, kylä muutui, kyynälet silmis sanelou Svetlana Vlaskova. – Myö astummo kyliä myöte, ga kyliä ei ni nävy putilleh, kai on ylen äijäl kazvoitunnuh. Žiivattua nygöi ei pietä, sendäh heinät kazvetah ristikanzan korgeutteh.

Salminiškas Svetlana vietti lapsusvuvvet buaban da died’oin kois. Tänne kezäkse tullah nygöi hänen tyttäret da bunukat. Kylä on äijäl muuttunuh sen jälles, konzu 1979 vuvvel suurel pellol järvirannas ruvettih srojimah duaččoi. Nygöi Salminiškas on kaksi kooperatiivua. Uuzien tihieh nostettuloin kodiloin keskes näet vai sentämän ennevahnallizen karjalazen taloin, kui, sanommo, Meloin kodi. Nygöi omah kodih vaiku kezäkse kävyy Tatjana Sorokina Petroskoilpäi.

Paheni, ylen paheni kyläine, ylen paheni. Rahvas tuldih kaikenmoizet, on i hyviä, on i pahembua rahvastu. Kaikenmostu. Itkie toizel aigua tahtommo.  Žiäli on ylen hieruu. Omua kylästy. Moizet, moizet elaijat roittihes. Nygöi omal mual emmo ni ole omat, prähkäy Tatjana Ivanovna...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat