Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Varšava: aigu toivottua

“Oman Muan” toimittajalgi lykysti pakita Syrenkal ičele midätahto hyviä.

Uvvessah rodivunnuh linnu

Pol’ša libo Pol’šan tazavaldu (Rzeczpospolita Polska) on Keski-Jevroupan mua. Enzimäine Pol’šan valdivo rodih vuvvennu 966. Mondu kerdua Pol’ša muutti omat rajat, eri aigoih se kuului Germuanieh da sit Nevvostoliittoh. Sen enzimäine piälinnu oli Krakovu.

Varšava on suurin linnu Pol’šas, sit poikki virduau Visla-jogi. Kui kaikis toizisgi Jevroupan piälinnois da vahnois linnois, Varšavas on vahnu linnan oza. Tämä linnan oza rodih vaiku vuvvennu 1956. Vuvvennu 1939 linnan vahnu oza kärzi nemčoin rynnäkkölöis. Toizen muailman voinan aigua Varšava oli hävitetty kogonah. Sen jälles linnu suadih endizeh kundoh. Uvvessah linnua nostajes käytettih vahnoi kirpiččöi. Raunivoloin kivilöi äijy kerdua sieglottih, ku löydiä dekoratiivizii elementoi. Löytyt elementat pandih sit endizih kohtih.

Ku suaha linnu endizeh kundoh, piälähtölöinny käytettih italialazen taidoilijan Kanaleton* veduta-žanran kuvii** da arhitektuuran instituutan opastujien enne voinua luajittuloi pohjukuavoi...

 

Kanaletto* (oma nimi on Bernardo Francesco Paolo Ernesto Bellotto) – italialaine taidoilii, kudai pirusti Varšavan, Venan da Drezdenan ymbäristokuvii.  

Veduta** – Jevroupan mualuamistajon žanru, kudai oli kuulužu Venetsies XVIII-vuozisual. Veduta on linnan kuva, kus tarkah nävytäh kai elementat.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat