Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Leipä še leikin lyöpi, kun eteh šuapi

Enšimmäiset leikatut tähkät pissettih vyön alla, a enšimmäini lyyheh šivottih šelän tuakše, jotta vil’l’ankorjuuna šelkyä ei kivistäis // Kuva: Kuva otettu vk.com/kizhi_museum -nettišivuilta.

Kolmantena vuotena kašen ajettuo leipih piäšöy

Hankisen aikana meččä hakattih muah. Šiitä kešällä še poltettih. Kaikki, mitä šiih jäi pakšumpua puuta ta roškua, ne kerättih ropivoih ta kaikki poltettih, jotta še muan pintaki palo. Kekälehet, mit ei oltu palettu, kovottih ta kannettih meččäh. Kaškiharavalla (erikoisen luja pirkävaršini harava) harattih kašešša pistyh jiänyijen puijen ta kantojen välijä.

Šiitä kašella annettih kuivua ta šeuruavana kešänä tuaš poltettih – kekälehettih. Enšimmäisenä vuotena kun poltetah, toisena vuotena kekälehetäh ta kolmantena šiitä vierretäh. Kuni taikinah piäšöy kašen ajettuo, kolme vuotta pitäy vuottua. ”Viertyä kaškie” merkiččöy polttua kašen palamattomat kohat vierittämällä palajie puita, šeunoja. Kun šattuu märkä kevät, ni jiäy äijä ranttehie, kašešša palamatta jiänyitä rankoja. Kankella niitä ranttehie kašešša liikuteltih. Kašen viertämiseh šopivampi oli tuulini šiä. Akat vieritettih ta šaneltih: ”Tuuli, tuuli, tuulen akka kuoli, tule muah panomah” ta vihellettih. Viertyässä käytettih vierrinpuuta

(viertokankie, palokankie). Miehillä še oli koivuni, naisilla huapani, yhen-kahen šylen pitkä ta tyvi terotettu. Viertokanki ei ole kuin kynä kiäššä kirjuttua. Viertošiän aikah näky toičči šeiččeminkymmenin šavuloin... 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat