Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Saamastamah kielipezien kauti

Aimo Aikio (oigiel) on ainavo mies kielipezän ruadajis. Häi on tiedokonehalan ruadai. Oman tahton kauti tuli ruadoh Inarin kielipezäh. Matkua ruadokohtah on 46 kilometrua omas Varankiniemen kyläzespäi. Ajau mašinal libo moottorukelkoil. Karjalazet Galina // Kuva: Natalja Antonova, “Oma Mua”.

Karjalazet lähtiettih gostih Lappih. Kyläspäi kylih

Vieljärven kylän Karjalan Kielen Koin ruadajat piettih pitkähkön, tuhat kaksisadua kilometrin syyskezämatkan Lappih, saamelazilluo. Yhtenäine dielo on olluh kielipezät, kudamua Vieljärvel pietäh vie vai tostu vuottu. Suomen saamelazil on kogemustu täh vuvves 1997 algajen. Juuri net potkahtettih Suomen kolmie piendy rahvastu – inarin-, koltan- da pohjassaamelazii kehittämäh omii kielii tulieh pättäväkse.

Karjalazien da saamelazien kielet ollah keskenäh jygiesti ellendettävät. Meigävelli enämbäl rodn’astau suomen kieldy, hozi histourien mugah mollettiloin niilöin algu on saamelazien kieles da se hyvin nägyy paikannimistös. Saamelazien kylät, kunne meil puutui kävvä, ozutettihes mugavinnu da rauhallizinnu. Ajoimmo siiriči Suomen suuret linnat da puutuimmo čomal puustal rouno. Keskimiäräzesti Lapin mual yksi ristikanzu eläy leviembäl migu kahtel nellivökilometril! Yöpuunnu meil oli Inari – Suomen kaikis suurin kundu muapindua myöte. Inarin järvie pietäh muan suurimis kolmandennu. Inarin kyläs eläy vähästy piäl tuhanden eläjiä da kogo Inarin rajonas – läs seiččei tuhattu. Kui meijän Vieljärven kylä da Priäžän rajon. Kyläspäi puutuimmo kyläh...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat