Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Lapin taival, Lapin randu

Nygöi Ven’al lappalazet eletäh vai Kuolan niemimual.

Ei sua sanuo, midä kanzua hyö oldih da midä kieldy paistih. Kaikis muinazin kanzu nygözen Karjalan mual, min myö tiijämmö, ollah saamelazet. Hyö elettih Karjalas rauduaigukavvel da aigazel keskiaijal. Saamelazis meile on jiännyh äijy paikannimie, niilöin keskes monet nimet Vienanmeren rannal.

Se nygöi Ven’al saamelazet libo lappalazet eletäh vai Kuolan niemimual. Vie 1500-vuozil keski- da pohjazes Karjalas oli saamelastu kezä- da talvikyliä. Sendäh nämmii mualoi silloi nimitettihgi Lapin pogostoikse. Niidy oli seiččei – Lindarven, Puan’arven, Puadanen, Sellin, Semčarven, Rugarven da Šuigärven.  Ennepäi saamelazet elettih Karjalan nygözes suvesgi. Sendäh voibi sanuo, ku saamelazet oldih kogo Karjalan. Vähin-vähäzin hyö myöstyttih suvespäi pohjozembah sen mugah, kui suvespäi pohjazeh eistyttih itämerensuomelazet rahvas. 

– Saamelazet ollah muinazimat eläjät Vienanmeren rannal. Vahnin kirjutus, kudamas mainitah heijän olemasolendas Vienanmerel, on pyhän Luazari Muromalazen eloksenkerdomus. Se kerdou 1300-vuoziluvun puolivälin tapahtumis. Pyhän eloksenkerdomus ei ole oigei tiedoloinlähteh, ga yhtelläh sidä voibi käyttiä, sanou nimistöntutkii, filolougientiijon kandiduattu Denis Kuz’min...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat