Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Šyrjäšeutu muajilmanpolitiikan näyttämöllä

Iče Pekka Vaaran juuretki ollah Vienašša. Pekka on Andronoff-šukuo Uhtuolta. // Kuva: Olga Melentjeva

Vienalaisien istorija jo pitän aikua on ollun Pekka Vaaran kiinnoššuš- ta tutkimuškohtehena. Viime vuosina Pekka on kerännyn materialija Vienan Karjalan 1918 vuuvven tilantehešta. Juuri tuon vuuvven tapahtumie Vienašša kirjuttaja on šeikkaperäsešti käsitellyn omašša uuvvešša kirjaššah.

– Vuuvven 1918 tapahtumat Vienašša on monella tapua mielenkiintoni teema istorijan tutkimukšen kannalta. Še oli hyvin levotointa ta šekavua aikua, Pekka Vaara kertou. – Šilloin ičeasiešša enšimmäisen kerran kahtehšatah vuoteh Vienan kylih tuli šota. Šotie ei ollun näillä šeuvuilla 1700-luvun alušta alkuan.

Muajilmanšota oli jatkun jo viijettä vuotta, kuitenki še ei oikieštah näkyn Karjalan kylissä muitein vain, jotta karjalaisie miehie vietih šotah Venäjän armeijah. Vuosi 1918 oli šiinä mieleššä aivan erikoini, šilloin šota tuli Vienan kylih heti eri šuunnilta. Šeuvulla toimi enklantilaisie, ranškalaisie, italialaisie, valkosie ta punasie šuomelaisie ta venäläisie joukkoja. Yhet hauvottih mieleššä Karjalan autonomija- ta iččenäisyšajatukšie, toiset tarjottih Iso-Britannian šuojeluo, kolmannet tavotettih Karjalan liittämistä Šuomeh. Ne šojittih keškenäh ta paikalliset rahvaš jouvuttih kaiken tämän kešken. Mitä mieltä oltih iče vienalaiset ta mitä hyö tahottih täššä tilantehešša?

– Ei ollun mitänä yhtehistä karjalaisien tahtuo, vaštuau kyšymykšeh Vaara. – Varšinki ne šuvut, kumpasilla oli äijän yhtevykšie Šuomeh, kumpaset käytih šielä kauppua, ne kannatettih liittymistä Šuomeh. Ka niijen miärä miun arvijojen mukah oli hyvin pieni. Šiitä oli niitä muajilmanšovašša olluita nuorie miehie, kumpasilla oli iččenäisyšajatuš hyvin vahvana. ”Karjala – karjalaisilla” oli heijän tavoittehena. Niitäki ei ollun äijän. Oulankan kylän Homasen isännän šanoma ilmeisešti heijaštau karjalaisien enemmistön mielen: ”Olkah meilä isäntä Venäjä, Enklanti tahi Šuomi kun myö vain šuamma olla rauhašša”. Näin višših ajatteli šuuri oša kyläläisistä.

Pekka Vaaran kirja on hronologini esityš tuon vuuvven tapahtumista. Kirjuttaja on tutkin hyvin äijän dokumenttija, raporttija, päiväkirjoja ta kirjasie Helsinkin, Petroskoin šekä Londonin arhiivoissa. Kirjašša on tuotu esih tuon ajan aikalaisien kirjuttamie muisselmie, kumpaset ošallissuttih näih tapahtumih.

– Esimerkiksi olen käyttän kirjašša Karjalan rykmenttih ošallistunuijen miehien muisselmie, kumpasie oli kerätty 1920-luvun loppupuolella. Ne on višših šemmoista ainehistuo, mitä ei ole aikasemmin kovin äijän istorijan kirjoissa kerrottu. Olen muiten tutkin aikalaiskertomukšie eri puolilta. Ne on hyvin ristiriitaisie keškenäh šilti kuitenki istorijan tutkijan kannalta hyvin mielenkiintosie.

Viena 1918 -kirjašta varmašti tulou mukava löytö kaikilla istorijan harraštajilla. Kirja on myötävänä Šuomen kirjakaupoissa, šen voit šamoin tilata Karjalan Šivissyššeuran kautta. Kirjan muutoman kappalehen Pekka Vaara yštävällisešti lahjotti Periodika-kuštantamolla, joten lähiaikoina halukkahat voijah paremmin tutuštuo tämän kirjan šiämyštäh äšken avatun Šuomelais-ugrilaisen media-keškukšen kirjaštošša. 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat