Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Eloh vironnut kuva

Into Konrad Inhan muššanvalkiet kuvat ollah valon ta varjon avulla kirjuttama aikakirja. Vain mušta ta valkie, niijen šekotuš ta toini toiseh imeytymini. Inhan kuvissa Karjalašta on heijaštun männehen, kavotetun aikakauven näköjä. Še on šitä aikua, konša kanšanrunouš oli elävyä lauluo, a perintehet – ihan tavanomaista elämänkulkuo.

Vuotena 1894 Into Konrad Inha kävi matoilla Vienan Karjalah, missä kuuttakymmentä vuotta aikasemmin Elias Lönnrot oli kerännyn eeppisie runoja, kumpasista jälešti tuli ympäri muajilmua tunnettu ”Kalevala”. Inhan kuvaeepossa on yhtä tärkie karjalaisen kulttuurin ymmärtämiseh, kuin ni Lönnrotin tallentama kanšanrunouš. Višših on mahotointa löytyä šemmoni Karjalan musejo, missä ei olis Inhan kuvie. A internetin anšijošta nämä muššanvalkiet kuvat on šuatu šuurta šuosijuo.

Myö olemma tottun näkömäh Inhan kuvie verkoštošša. A nyt, kačo vai, – värikuva. Enšimmäini ajatuš, mi tulou mieleh: mitä vaššen, ken ta mitein on šen luatin? Värikuvašta kaččou kaunis Tuarie. Tämä muššanvalkie kuva on kerännyn netissä ylen äijän kehuntoja ta tykkyämisie. Miehet ihailtih nuoren karjalaisen neččysen kaunehutta, naiset epäiltih, jotta še on vanhanaikani kuva, kun liijan herkältä ta kaunehelta näyttäy tuo nuori talonpoikaistyttö. Värikuvašša tuo raja männehen ta nykyajan välillä melkein kokonah katou, kuva ikäh kuin virkuois eloh.

Värikuvan alla on Klimbim-kirjutuš – Ol’ga Širninan peittonimi. Hiän on ammatiltah šakšan kielen kiäntäjä. Nettivideo-opetukšen avulla Ol’ga opaštu varjyämäh istorijallisie kuvie käyttämällä graafisie tietokonehohjelmie.  Alušta hiän kuot’t’eli värjätä hollywood-tähtien muššanvalkeita kuvie, šiitä otti istorijallisie valokuvie, niijen joukošša oli šovanaikasieki. Ol’ga enemmän tykkyäy värjätä ihmisien kuvie.

– Tämän työprosessin aikana on yksi taikahetki, konša kuva virkuou eloh. Lisyät minnih pikkušeikan, ta ihmini valokuvašta kačahti šiuh ikäh kuin olis elošša. Toičči ihan varauttauki, niin tovennäköseltä še näyttäy, kerto vaikutelmieh Ol’ga.

Kaunehen Tuarien kuvua hiän oli jo aikoja kačellun netissä ta konša löysi hyväkokosen ta hyväluatusen kuvan, piätti värjätä šen.

– Täššä kuvašša milma enintäh vetäy puoleheh valokuvuaja Into Konrad Inhan muasterityö ta tietenki iče tyttö. Šemmosie neiččysie tänäpiänäki voit tavata Venäjän eri puolilla.

Värien entistämini on aivan luova prosessi, ei še ole yksistäh tunnottoman//šiämettömän konehen työtä. Ennein kun ruveta värjyämäh kuvua, pitäy tutkie šitä aikakautta, konša še kuva oli kuvattu, kiinnittyä huomijuo monih šeikkoih: ihmisien vuatteih, ympärillä olijih veššoih. Kun Ol’ga rupesi miettimäh värijä Tuarien pukuh, hiän tutki istorijallisien pukujen värikuvie, kumpasie löyty netistä.

– Räččinä tuošša Tuarien muššanvalkiešša kuvašša ei näytä vualielta, še oli tummanvärini. Ta konša mie luvin, jotta räččinä oli voinun olla ruškie väriltäh, mie heti ihaššuin, jotta nyt tuošta melko tummašta kuvašta voit luatie värikäš, Ol’ga šelitti oman valinnan.

Karjalaisen puvun tutkija, Karjalan Kanšallisen musejon ruataja Jekaterina Logvinenko tovisti, jotta Venäjän Pohjolan talonpojilla oltih šuurešša šuosijošša ruškienväriset siiččaräččinät. Moneh kertah kiäritty, mi oli šivottu tytön piäh oli voinun olla šinisenvärini. Šen tovissukšena voijah olla šamanmoiset piähinet musejokokoelmista. Voi olla, jotta meijän ieššä on juuri tarkka//täyši kopijo šiitä melkein 125 vuuvven vanhašta muššanvalkiešta kuvašta.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat