Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Inhan eepossa kuččuu ainutluatuseh matkah

Inhan valokuvanäyttelyn avajaisissa. Ylähyänä olija panorama on luajittu Inhan kolmešta kuvašta nykysien tehnologijien mukah. // Kuva: Natalja Denisova

Juuri 124 vuotta takaperin Inha kävi kuvaušmatalla Vienan Karjalah. Tämän matan tulokšena on noin 200 muššanvalkieta valokuvua. Näyttelyššä on esitetty 58 parašta ta värikkähimpyä niistä: kyykkäpeli, perintehellisien karjalaisien šyömisien valmistamini, tiet ta kuletuškeinot, juhlat ta arkipäivät.

Miun mieleštä, näyttelyn tärkeimpänä ošana on še, jotta šiinä on monta ihmiskuvua. Männyön kauven ihmiset ilmekkähäšti kačotah meih valokuvista. Juuri näijen kuvien luaties’s’a Inha esitti oman ei ainuoštah valokuvuajan ta tutkijan, ka i taiteilijan neron. Voit šanuo, jotta näyttely, kuin ni Inhan työ, on ainutluatuni. Ei šattumalta hänen valokuvakokoelmua šanotah eepossakši.

Tärkietä on še, jotta tämä on kanšainvälini projekti. Inhan valokuvaeepossa -näyttelyn valmistamiseh otti ošua šuuri joukko tietomiehie, valokuvuajie ta kiinnoštunuita ihmisie Šuomešta, Šakšašta ta Karjalašta. Vuotena 2017, konša Šuomen iččenäisyš täytti 100 vuotta, tämä näyttely šujuvašti oli esitetty Šakšašša. Tübingenin Länši-Itä-šeuran ta Šakša-Šuomi -yštävyššeuran jäšenet ehotettih järještyä še Karjalan Kanšallisešša musejošša. Nyt Petroskoin musejon kävijät niise voijah yksityiskohtasešti tuttavuštuo Vienan Karjalah ta nähä, mimmosena še oli yli šata vuotta takaperin.

Länši-Itä-šeuran johtaja Lilia Künstle kerto näyttelyn valmistamisešta:

– Vaikeukšien takie, mit on šivottu rajan ylittämisen kera, myö piättimä, jotta emmä rupie viemäh valmista näyttelyö Karjalah, šelvitti Lilia Künstle. – Myö rupesima eččimäh toisie keinoja, mitein vois šuattua valokuvat Kanšalliseh musejoh. Niin alko meijän yhteistyö šuomelaisien valokuvuajien Tuomo-Juhani Vuorenmaan ta Veikko Neuvosen kera. Hyö annettih meilä Inhan tarvittavat valokuvat hyväššä digitalisešša luavušša. Niin valokuvat oli työnnetty Kanšalliseh musejoh šähköpoštin kautti ilman rajavaikeukšie.

Šakša-Šuomi -yštävyššeuran johtajan Herbert Kratzerin esitykšeštä toimenpitoh keräytynyöt šuatih tietyä, mitein Inha luati omie valokuvie:

– Vuotena 1894 Inha polkupyörällä šuoritti matan Vienan Karjalah. Hiän on valokuvataitehen pioneerina šentäh, jotta käytti työššä kuivie lasisie valokuvaušlevyjä. Šitä ennein lasilevyjen piällä tiputettih erikoisie märkie himija-ainehie. Inhua veteli, jotta hiän opaštu käyttämäh kuivie levyjä. Vet omah matkah Karjalah hiän otti 300 lasilevyö ta kaikki valokuvavehkehet, mit niinki painettih 23 kiluo, kuletti omalla polkupyörällä.

Valokuvuaja Inha jätti mahtavan perinnön lasisilla valokuvaušlevyillä, mit nyt šäilytäh Šuomen eri musejoissa. Levyjen oša, kumpasie hiän kuvasi Kalevala-eepossan jälkijä myöten, šäilyy Helsinkin kirjallisušmusejošša. Vuotena 1911 ilmešty Ihnan Kalevalan laulumailta -kirja, kumpasešša oli painettu nämä valokuvat. Inhan 150-merkkipäiväkši Šuomešša oli julkaistu kirjan nelläš painoš. Tätä painošta varoin lasiset valokuvaušlevyt oli digitalisoitu. Digitaliset valokuvat oli painettu 18/24 šenttie kokosina (šamankokosie ollah ni lasilevyt) ta esitetty näyttelyššä Šakšašša.

Inhan valokuvaeepossa -näyttelyn vierahat voijah lukie pätkie Inhan kirjašta, kumpasen hiän kirjutti kotimualla myöštyön. Vienan Karjalan kielikuva, kumpaista piiruštau meilä matkalaini-valokuvuaja, on hyvin arvokaš istorijallini tietolähte. Kalevalan laulumailta -kirja pitälti oli šuamatoin venäläisellä lukijalla. Onnakko kohta ilmeštyy Robert Kolomaisen kiäntämä kirjan venäjänkielini variantti.

Näyttelyn avajaisissa kiäntäjä Robert Kolomainen huomautti, jotta Inhan Kalevalan laulumailta -kirja on yksi harvoista tevokšista hänen ruavošša, kumpani toteuttau hänen ammatillista tarkotušta. Kolomainen on varma, jotta kiäntäjän rooli on eri kulttuurien keškenäiseššä vaikutukšešša ta pahekšiu vain šitä, jotta Inhan kirjan kiännöš ei ilmeštyn Karjalašša vielä 25 vuotta takaperin, konša alko aktiivini karjalaini liikeh.

Näyttelyn kurattori Tatjana Berdaševa kiinitti kaččojien huomijota šiih, jotta vaikka Inhan valokuvie voit jokahini löytyä internetistä, ka Kanšallisešša musejošša ne on esitetty oikein hyväššä luavušša. Še antau mahollisuon tarkkah kaččuo ta tutkie valokuvien kaikista pienimmät yksityiskohat ta pikkušeikat, kumpasie otti valokuvah Into Konrad Inha 124 vuotta takaperin.

Inhan valokuvaeepossa: Karjala miinus 124 vuotta -näyttely alko toimie. Talvikuun 2. päiväh šuaten šiinä voit kaččuo šilmih männyöllä šukupolvella.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat