Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kaugoid’ärves Kavainoh

Anna Jarošik eläkkehele piästyy eläy omas kodikyläs. Naine hyvin tiedäy kylän oman lohkon paikannimet, maltau sanelta, kui elettih rahvas tiä ennevahnas. // Kuva: Kuvat on otettu Kaugoid’ärves Kavainoh -fil’mas

Ymbäri vuvven Kaugoijärves eläy vai yksi pereh. Anna da Leonid Jarošik eläkkehele piästyy kiännyttih järilleh emändän kodikyläh.

Elämmö täs, ylen on spokoino, hyvä. Ongo dorogat, ongo sähköt, ongo telefon, joga dieloine on meile tiä. Salminskois poseleenies aivei predsedatel’ hot’ tulou, aivei kyzytäh: “Kuibo on elaigu?” sanou Anna Nikolajevna Jarošik, omua suguu Login An’n’oi.

 

Kaugelehtii vai loitomba olii järvi?

Kaugoijärven kyliä enzimästy kerdua mainittih Iänisjärven viijendeksen verokniigois jo vuvvennu 1563. Sit Kaugoijärvel vähimikse on 455 vuottu. Ven’akse sidä tutah nimel Kavgozero, karjalakse sanotah Kaugoid’ärvekse libo D’ärvekse. Kylä on sijoitannuhes samannimizen järven rannale. Onnuako järven mugah se saigi oman nimen.

– Sanotah, Kaugoid’ärvekse sendäh gu on kaugoi moine, kaugalleh därvi. Kaugelehtau se kiändeleh. Se muga kiänäldäh. Mugai on. Kaččuot vai d’ärvie: se kiännäldäh mugaleiten, kaugalleh on, sellittäy Anna Jarošik, da ylbienny jatkau:

– Hyvä d’ärvyt on, eigo ole nimittustu, vezi ei mene, ojastu nimittustu, yksi ojaine vai lähtöy d’ärves. Ylen puhtas vezi on. Kaugoidärves ei ole uponnuh ni yhty hengie. Min minä mustan, minun baabo mustau, ei ole uponnuh ni yhty hengie, a d’ärvi on syvä. I kalat nägyy ‒ moine valgei on vezi...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat