Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Ajatella kahta šukupolvie etehpäin

Ennein konferenššie kieliaktivistit tutššuttih Viron Obinitsa-kylän paikallisien setukaisien kulttuurih ta perintehih. // Kuva: Olga Melentjeva

Noin šata eri šuomelais-ugrilaisien kanšojen etuštajua eri puolilta muajilmua yhty Šuomelais-ugrilaisien kanšojen muajilmankongressin välikonferenšših. Konferenššin ošallistujat käsiteltih toimintatulokšie, mit oli šuatu aikah 2016 vuotena pietyštä muajilmankogressista Šuomen Lahešša, šekä mietittih šitä, mitä vielä vois luatie šeuruavan kongressin männeššä, mi pietäh kahen vuuvven piäštä Viron Tartošša.

Šuomelais-ugrilaisien kanšojen ašema nykymuajilmašša šekä kielen ta kulttuurin šäilyttämisproplemat globaliympäristöššä nouštih käsittelyn pinnalla. Monet šeloštajat paistih kielen šäilyttämisen tärkeyveštä. Unkarilaisen kielentutkijan Janos Pusztain mieleštä kaikki kielet, niijen pakasijien luvušta huolimatta ollah yhtä arvokkahat. Elämän kaikki muut kyšymykšet ollah kiintieššä yhteyveššä kieleh, eikä niitä voi käsitellä erikseh kieleštä.

Oman kanšan ta oman kielen šäilyttämini on ajankohtani kyšymyš joka šuomelais-ugrilaisella kanšalla.Yhistynyöt kanšakunnat on ilmotettu 2019 vuosi kantakanšojen kielien vuuvvekši.

– Juridisešša tiijošša on olomašša kakši käsitehtä: rikollini toiminta ta rikollini toimettomuš, Yhistynyijen kanšakuntien kantakanšojen pisyjän forumin asientuntija Dmitri Harakka-Zaitsev šano pakinaššah. – Kerran yhtä liiviläistä muusikkuo ta folkloristie kyšyttih: ”No, äijänkö teitä, liiviläisie vielä on olomašša?  – ”Meitä on riittäväšti.” – vaštasi hiän. Riittäväšti, jotta kunnivoija iččienä ta vuatie toisistaki kunnivoitušta iččietä kohti, huolimatta šiitä montako meitä on jiänyn 60 vain 6 000 ihmistä. Šuomelais-ugrilaisilla kanšoilla on mistä kunnivoittua iččietäh ta on ihan täyvet šyyt piä pissyššä paissa omašta kulttuurista.

Konferenššin yhteyveššä kerrottih šamoin šuomelais-ugrilaisista mäneššykšellisistä praktikoista ta yhtehisistä projektiloista. Setumuan ta Kihnun kuntien mainijot kokemukšet oltih hyvänä esimerkkinä šiitä, jotta kielen ta kulttuurin šäilyttämiseššä ei ole niin tärkie rahvašluku, kun iče ihmisien tahto šäilyttyä ta kehittyä omua kieltä ta kulttuurie. Marilaiset esitettih Šuomelais-ugrilaisen kulttuuripiäkaupunkin tapahtumašuunnitelma. Vuuvven 2019 Šuomelais-ugrilaisen kulttuuripiäkaupunkin tittelin oli voittan Mari-El -tašavallan Šorun’za-kylä.   

Työryhmissäh konferenššin ošanottajat käsiteltih mäneššykšellisie kielipraktikkoja, henkisen kulttuuriperinnön kyšymykšie, nykyaikasie informatijotehnologijoja ta joukkoviestimie šekä demografijatilannehta ta muuttoliikehtä. Ečittih nykyaikasie muotoja, tapoja ta keinoja, kumpasien avulla vois kiinnoššuttua nuoremmat polvet kieleštä ta kulttuurista.

– Mieli šäilyttyä meijän kielet ta kulttuurit, meijän, kieliaktivistien pitäy kaččuo loitoš tulovaisuoh, kahta šukupolvie etehpäin, jotta meijän lapšet ta punukat perittäis ne tiijot ta perintehet, mit myö ošuamma ta tiijämmä. Jotta jälešti meijän lapšet ta punukat šuatais šiirtyä ne tiijot etehpäin, omilla lapšilla ta punukoilla, Setumuan ”kuninkaš” ülemsootska Aare Hõrn korošti pakinaššah.

Nämä šanat – “ajatella kahta šukupolvie etehpäin” oli oltu koko konferenššin johtoajatukšena.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat