Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Karjalan monimutkani istorija, ili ken on ken tällä mualla

Vepšän kulttuurišeuran johtaja, Karjalan kanšallisliikkehen alkuhpanijie ta aktiivisimpie henkilöjä Zinaida Strogalščikova. // Kuva: Kuva on otettu Kodima-lehen arhiivašta

Karjalan monimutkani istorija. Ili ken on ken tällä mualla -artikkeli oli vaštaukšena Karjalan lehtimiehen Anatoli Tsigankovin juttuh, kumpasešša mieš nošti kyšymykšie ketä Karjalašša voit pityä kantarahvahana ta vähemmistörahvahana, ta mintäh uuvvešša KT:n Kanšallisien piirien ta kanšallisien kylien peruštamista koškijašša lajissa (laki on kumattu 2001 v.) karjalaisien ta vepšäläisien rinnalla paissah ni šuomelaisista, kumpaset ei oltu Karjalan kantarahvahana, eikä paissa, esimerkiksi, valkovenäläisistä tai ukrainalaisista.

Zinaida Strogalščikovan artikkeli on pitkä ta šyvä. Ken tahtonnou, voit lukie še alušta loppuh šuaten KT:n Kanšallisen kirjašton kotišeuvun ošaštošša. Täššä materialissa on artikkelin kappalehie, kumpaset meijän mieleštä voijat kiinnoššuttua teitä lukomah tätä juttuo tarkemmin ta kokonaisena.

“…Nyt šuurin oša kanšoista, mm. vähemmistökanšat, jiähäh lajin ulkopuolella. Ei niken kiinnošša heijän kanšallista ta kulttuurista kehityštä. Ka paššuauko tämä tilanneh niillä kanšoilla? Kaikin tiijetäh, jotta konfliktit, kumpasien pohjana on “kansallini vuorikankaš”, šynnytäh vain šilloin, konša ei kehitetä kanšallisien proplemojen ratkaisujen lajillini taival tai konša hyväkšytyt lajit ei oteta toimeh ei-tehokkahašti. Kanšat on olomašša valtijon ta ristikanšan välillä Venäjän tovellisuošša. Kanšojen pitäy tulla oikeuvellisen šiäntelyn erikoisobjektiksi. Kanšojen etuštajien tahto šäilyttyä omaperäisyttä kuuluu henkilön perušoikeukših, šamoin kuin ni oikeuš elämäh tai vapauteh. Nyt joka aloveh eččiy omua kanšalliskyšymykšien ratkaisujen taivalta ta yrittäy ottua lukuh entisistä ajoista jiänyttä perintyö…”

“…vuosina 1905–1906 Enšimmäisen Venäjän Duuman vaalien yhteyveššä karjalaiset valmissettih ta hyväkšyttih Pyyntö Duumalla, missä kerrottih omista kanšallisista tarpehista. Vuotena 1911 vepšäläisissä kylissä oli valmissettu muamonkielini näyttely, kumpasešša rahvašta kučuttih kanšallisella noušulla. Kaikista aktiivisimmat kanšallisidejat oltih šillä aikua Vienašša…”

“…Onnakko “karjalaista kyšymyštä” ratkaistih ei vain karjalaiset. Tämä kyšymyš tuli Venäjän ta Šuomen välisien 1918–1922 šotatapahtimien piäšyykši. Šuomi käsitteli omua Karjalan volostijen as’s’oihi välihmänyö kanšallisen velvollisuon täyttämisenä omien heimolaisien ieššä bolševismin ta venäläistämisen vallašta piäštämiseššä. Venäjä esitti Karjalan työväjen puoluštajana paikallisilta kulakilta, ket oltih kiini šuomelaisešša kapitalismissa. Molommat puolet leimattih toini toista tahošta anaštua Karjalan muan luonnon rikkahutta ičellä hyövykši...”

“…Edvard Gylling ehotti peruštua erikoista Karjalan työkommuunie: “Karjalašta ta Kuolanniemimuašta, vähintän šen länšialovehešta, kumpasen rajoiksi tultais Vienanmeri, Onegajärvi, Šuomen raja ta Pohjoni jiämeri”. Gyllingin mieleštä, täštä loittosešta alovehešta vois tulla yhtehini talouvellini aloveh, mitä ennein oli jiänyn Keškukšen huomijotta ta mi vois toimie voimakkahana tukialovehena pätövien paikallisien johtajien avulla. Neuvošto-Venäjän johtokunta kiinnoštu Gyllingin šuunnitelmih. Heinäkuun 8. päivänä 1920 Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvoštotašavallan perušlajin 11. pykälän pohjalta, mi takuau kanšan ičenmiäräyšoikeutta, oli painettu dekretti Karjalan työkommuunin peruštamisešta…”

“…Karjalan tašavalta on Karjalan työkommuunin jatkaja, kumpani oli peruššettu karjalaisien ičenmiäräyšoikeuven toteuttamisen tulokšena ta karjalaisien kanšallishyötyjä puoluštamisekši. Tämä oli šuatu vakituisekši Venäjän korkeimpien elimien piätökšillä šekä kanšainvälisellä šopimukšella…”

“… Onnakko šen ajan valta rikko omie lupaukšie karjalaisie vaššen šekä kanšainvälisie šopimukšie. Ta luati Karjalašta aivan toisen valtijon, kumpani ei turvannun karjalaisien “kanšallisen kehitykšen rajattomie mahollisukšie” ta veti karjalaisie kanšalliskatastrofin kynnykšellä. Ka istorijua ei šua kirjuttua uuvveštah…”

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat