Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Moudua raudutieazemal

Karjalan neroloin klasteru- projektan hantuzis piettih etnomovvan defilee. Se pido oli Petroskoin vokzualan foijees. Modeliloin keskes käydih rahvas čamodanat käis da kummeksijen kačottih modeliloih. Modelit (Karjalan kul’tuurukolledžan opastujat) ozutett // Kuva: Natalja Denisova.

Konferensien kahtes päiväs Karjalan eri čuppuloispäi Petroskoih tulluzil neroniekoil lykysti yhtyö eriluaduzih pidoloih – paneelipaginoih, prezentatsieloih, luvendoloih, movvan ozuttamizeh, kävvä Petroskoin neroniekoin ruadopajah.

Konferensies paistih karjalazien neroloin kehittämizes nygyaigazen ekonoumiekan ololois. Pidoh yhtynyöt tiijustettih, kui ruatah Ven’an suomelas-ugrilazet sobien dizainerat. Moskovalaine Marija Andrianova da petroskoilaine Jevgenija Makkojeva saneltih “pomoroin uvves pluat’as”, kuduan projektan hyö luajittih pomoroin räččimen pohjal.

– Pomoroin räččin eruou karjalazis räččimis sil, ku pomoroil ollah pienet hiemuannybläzet. Maša Andrianova luadi tämän pluat’an eskiizan, a ombeli pluat’t’oi Belomorskii loskut -pajas. Kaikkiedah on ommeltu kuuzi eriluadustu “pomoroin uuttu pluat’t’ua”, sanoi pomoroin pluat’an dizaineru Jevgenija Makkojeva.

Murmanskas eläi Darja Čebotar’ saneli, kui yhtes Tatjana Batovanke hyö keksittih Istorii ob Arktike -sobien liinien.

– En tiijä, mindäh, ga meil Murmanskas on äijy Pol’šan movvan laukkua, a paikallistu sobua ei ole. Myö Tatjananke yhtes keksimmö sobien eskiizat da valličimmo kangahat. Uvven linien sobien värit ollah pasteelivärilöi, a kai kirkahat detualit on peitetty sydämeh. Nygöi sobien liini on valmis. Sovat ollah pättävät da lämmät...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat