Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Ilona on käki mečäššä, lapši pereheššä

Viime vuuvven lopušša koko pereh otti ošua Muamonpäivällä omissettuh juhlah Mujejärven Lapšien taitehkoulušša. // Kuva: Kuva otettu Virolaisien pereharhiivašta

Perehen isäntä Sergei Al’bertovič ruatau šähkömiehenä elin- ta kunnallispalvelukšešša. Muamo Marina Vladimirovna on talouven hoitaja lapšientarhašša. Sergei ta Marina šynnyttih Mujejärveššä. Šiinä hyö tuttavuššuttih ta lopetettih keškikoulu. Sergei kašvo pereheššä, missä oli kolme lašta, a Marina – kakšilapšisešša pereheššä.

Kaunehešša, kojikkahašša, lämpimäššä talošša kaikki on luajittu vähäpakinaisen isännän, tovellisen Muasterin, käsin. Pirtissä aina tuokšuu verekšellä piirualla, tunnutah emännän kultakiät.

Virolaisien monilapšisešša pereheššä kašvau nellä lašta: Evelina opaštuu kymmenellä luokalla, kakšoset Vsevolod ta Arseni ollah kakšiluokkalaiset ta nuorin Saveli šynty viime vuuvven Voitonpäivän uattona.

Pereh on vesselä ta melusa. Jokahisella on oma harraššuš, ka matkuštamini yhistäy kaikkie. Virolaiset rikeneh matkuššetah autolla Karjalua ta Šuomie myöten. Lepopäivinä, konša ei pie käyvä kouluh ta töih, vanhemmat lapšieh kera käyväh Koštamukšen tahi Petroskoin vesipuistoih, levähelläh Haukkašuaren kyläššä, missä perehellä on pieni kešätalo. Šamoin Virolaisien perintehien luvušša ollah kalaštamini ta hiihtämini šukšilla, šuomen kielen iččenäini oppimini ta kantelella šoittamini, laulamini ta tanššimini.

Riippuen vuuvvenajašta muuttuu talon šuunnittelu. Talvella Uuvven vuuvven uattona pihua korissetah jiäveššokšet, puut kiilletäh erivärisillä valosilla, katolla välkkyy kuu ta kakši poruo šarviloillah pušetah tähtistä taivašta, a pirtissä okšilla issutah ruškierintaset. Kešällä piha uppou kukkamereššä, penkkilöillä kypšytäh kašvikset, lapšien eri taloset ta liekut ilahutetah šilmyä, huonehet on korissettu liipukkaisilla. Marina iče kekšiy kaiken tämän kaunehuon, ei voi istuo kiät rississä. Naisen šanojen mukah, hänen on ikävä, još ei ole uušie idejoja. Sergei kannattau akkuah kaikissa alottehissa.

Kašviksien muah issunnan ta šavon korjuamiseh aikana koko pereh tietyšti ruatau yheššä.

– Muatalouš on tuttu meijän perehellä ei kuulomalla, kertou Marina Virolainen. – Jo enemmän kymmentä vuotta myö piemmä kanoja, šikoja, kanija. Koko perehellä myö varuššamma šyömistä šiivatoilla talvekši. Lapšet tykätäh elukkoja, autetah šyöttyä ta hoitua niitä. Meilä koissa eletäh kišša, koira ta popukaija. Lapšet leikitäh elukkojen kera ta mielelläh šeuratah lemmikkien käyttäytymistä.

Virolaisien himo luomistyöh auttau toteuttua lapšie kotišeuvun kulttuurih, istorijah, perintehih. Pereh joka vuosi ošallistuu taitehen ta korissuštaijon Šyyšetyydit-kilpailuh, kumpaista järještäy Mujejärven Lapšien taitehkoulu, šekä Venyähen sel’l’a -hiihtokilpailuih.

Pereheššä pietäh šuurešša kunnovošša Voitonpäivän pruasniekkua. Vuotena 2015 Virolaiset otettih ošua Voiton 70-merkkipäivän juhlimiseh. Kakšosilla Vsevolodilla ta Arsenilla ommeltih šotapuvut. Voitonpäivänä hyö luvettih šotarunoja lapšientarhašša, Lapšien taitehkoulušša ta pos’olkan keškiaukivolla. Mitinkilla monet tahottih piäššä poikien kera yhtehiseh valokuvah.

Šamoin 2015 vuotena Virolaisien pereh ošallistu tašavallan Vierahanvarani Karjala -valokuvakilpailuh šekä tuli Priznanije (Hyväkšyntä) -perehkilpailun laureatiksi. A 2016 vuotena Virolaiset yhyttih enšimmäiseh kanšalliskulttuurien Perehpata-festivalih Kontupohjašša.

Vuuvven 2017 lopušša perehen nuorin Saveli-poika niise esiinty lavalla – koko pereh otti ošua Muamonpäivällä omissettuh juhlah Mujejärven Lapšien taitehkoulušša.

Niin ni eläy šopusa Virolaisien pereh. Vanhemmat kašvatetah kaikkie lapšie täyšiarvosiksi ihmisiksi ta šuahah vaštah heijän luottuo ta rakkahutta.

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat