Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Karjalaista aihietta tulou lisyä

Livviläiset Valentina Kondratjeva, Nikolai Zaitsev ta Vladimir Lukin šuatih “Carelian” luvettavakši Aunukšen kirjaštošša järještämäššä aikakaušlehen esittelytilaisuošša. // Kuva: Kuva otettu vk.com/club_carelia

Lehen enšimmäini numero piäsi ilmah kevätkuušša 1928 Puna-kantele-nimellä. Lehen šivuilla julkaistih Amerikašta ta Šuomešta tulluijen emigrantti-kirjuttajien, esimerkiksi, Jalmari Virtasen ta Emil’ Partahan šekä paikallisien kirjailijien ta runoilijien tevokšie.

Šuomenkielisen kulttuurilehen ilmeštymiseštä tuli tašavallan yhteiskunnallisen ta kulttuurialan merkittävä tapahtuma. Lehtie luvettih Petroskoissa, kylissä, meččäpos’olkoissa ta rakennušpaikoilla.

Aikoinah leheššä julkaistih vienalaisien Juakko Rugojevin, Antti Timosen, Nikolai Lainen, Pekka Pertun ta monien muijen Karjalan klassikkojen tevokšie. Toiset Karjalan kirjailijat käytettih šuomen kieltä, toiset yritettih kirjuttua karjalakši. Parahat livviläisen runoilijan Vladimir Brendojevin ta vepšäläisen runoilijan Nikolai Abramovin runot niise oli aikoinah julkaistu lehen šivuilla.

“Carelian” kautti karjalaiset kirjailijat ta runoilijat ylissettih omua muata ta omua kanšua. Konša 1990-luvulla Karjalan tašavallašša on alkan kanšallisnoušu, Carelia-lehti niise oli eistämäššä karjalaisutta. Vuotena 1990 ilmešty “Carelian” karjalaisilla omissettu Kuibo elät, karjalaine? -erikoisnumero. Šiinä oli šuomenkielisie juttuja Karjalan heimon istorijašta, laukkukaupan perintehistä, evakkokertomukšie, hävitettyjen kylien šurullisie tarinoja šekä prousua ta runoutta karjalan kielen eri murtehilla.

– “Carelia” nytki viey karjalaisien kulttuurie ta karjalan kieltä etehpäin, lehen piätoimittaja Armas Mašin šano. – Kaikki parahat tevokšet, mit tullah karjalaisien kirjuttajien kynäštä, otamma Carelia-lehteh ta karjalankieliseh Taival-almanakkah. Myö ruamma yhteistyöššä Oma Mua- ta Kodima -lehtien toimittajien kera šekä karjalaisissa kylissä ta kaupunkiloissa eläjien kirjuttajien ta runoilijien kera.

Carelia-leheštä voit lukie juttuja tunnetuista karjalaisista, ket ruatah kielen ta kulttuurin alalla, karjalaismuajilman tärkeimmistä tapahtumista ta karjalaiskylistä. Teemojen valikoima on luaja – kulttuuri, yhteiskunta, politiikka. Joka numerošša on yksi piäteema ta monta rubrikkie. Näin viime vuotena piäteemoina oltih Karjalan Kanšallini teatteri, kumpani juhli 85-vuotispäivyäh šekä Karjalan tašavallan turismialan kehityš.

Lehen toimittajat järješšetäh matkoja Karjalan piirilöih, kerätäh materialija ta esitetäh Carelia-lehtie paikallisilla lukijilla. “Carelialla” on oma http://www.carelia-lehti.ru -saitti šekä viralliset ryhmät VK- ta Facebook-sosialiverkoissa.

Vuuvvešta 2016 karjalankielini Taival- ta vepšänkielini Verez tullei -almanakat julkaissah Carelia-kulttuurilehen ošana. Näin lehti tulou ilmah nellä kertua vuuvvešša, kakši numeruo ollah šuomenkieliset, yksi on karjalankielini ta yksi on vepšänkielini.

“Punalipun” ajoista lähtien Carelia-kulttuurilehtie tilatah Šuomehki. Lehtie tilatah etupiäššä järještöt – Šuomen kirjaštot ta Šuomi-Venäjä-šeuran ošaštot. Šamua lehtie lukou monta henkie. Še šiirtyy käsistä käteh. Näin “Carelian” lukijakunta on šuurempi kuin tiluajakunta. Šuomelaiset toičči nimitetäh aikakaušlehtie “kulttuurišillakši” Šuomen ta Venäjän välillä.

“Carelian” enši numero piäšöy ilmah šulakuušša. Šiinäki on karjalaista teemua. Lehen toimittajat valmissetah materialie karjalaisen kirjailijan Juakko Rugojevin 100-vuotisjuhlakši šekä juttuja šukututkimukšista ta Kanšallisen arhiivan 100-vuotisjuhlašta.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat