Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Vienan “Kalevalan” merkityš karjalaisilla

1. Vienankarjalaisešša eepossašša Raisa Remšujevan onnistu šäilyttyä runojen kalevalanmittua ta kielen šointuo. // Kuva: Kuva otettu R. Remšujevan arhiivašta

Vuotena 2015 “Kalevalan” enšimmäisen painokšen 180-vuotispäiväkši eepossa oli julkaistu vienankarjalakši. Šillä kielellä runonlaulajat laulettih omie runoja, kumpasista myöhemmin šuomelaini lingvisti Elias Lönnrot kuto oman “Kalevalan”. Vuativan kiännöštyön luati folkloristi Raisa Remšujeva, Vuokkiniemen tunnetun starinankertojan Santra Remšujevan tytär.

Tietomiehet on pantu merkillä, jotta rahvaš konšana ei ole luonun šuurie eepossoja, vain runoja. Elias Lönnrotilla oli šelvä meininki luuvva kašalliseepossa rahvahanrunojen pohjalta. Eepossan jälkijä hiän läksi eččimäh Vienan puolelta Vuokkiniemen pitäjäštä. Hiän ruttoh opaštu ymmärtämäh rajantakasie šuomelaisie, tällä nimellä hiän mainičči karjalaisie. Oman matan tarkotukšen mukah Lönnrot kirjutti runojen juonija, perehtymättä erikoisemmin kieliaseih. Lisäkši hiän kirjutti hyvin poikkoseh, ta šiitä vielä ennein kuultuja runorivija ei tallentan täyšin, kun vain enšimmäiset kirjaimet. Šemmosina ne oli jätetty Šuomen Kanšan Vanhat Runot -kirjoih.

Elias Lönnrotin “Kalevala” on kiännetty yli kuuvvellakymmenellä kielellä. Ajatukšen eepossan kiäntämiseštä vielä vienankarjalakši esitti kešällä 2002 Uhut-šeuran pakinanvetäjä Paavo Ahava Šammatissa. Raisa Remšujeva kerto, jotta oikein kummekšu, konša seminarissa Šammatissa šai tietyä, jotta “Kalevala”on kiännetty niin moneh kieleh, a vienankarjalakši tahi šillä kielellä, kumpaista on paistu runojen keškisillä keruualovehilla, ei ole vielä kiännetty.

Raisa Petrovnan šanojen mukah, hiän šuoštu kiännöštyöh kahešta šyyštä: jotta eepossa šais lukie rahvahan runojen alkukielellä, ta šentäh kun vienankarjala on oikein kaunis kieli.

Kiäntäjä kerto, jotta ennein, konša tietomuajilmašša kiisseltih, kellä oikieštah kuuluu “Kalevala”, onko še šuomelaisien vain karjalaisien eepossa, kenkänä ei välittän kaččuo šen kieltä. Elias Lönnrot kirjutti Kalevala-eepossua heti šuomekši, ka keräsi hiän niitä runoja ta lauluja Vienan karjalaisilta. Šiih aikah šuomelaisilla oli hyvin tärkietä šuaha oma eepossa omua vašta šyntynyttä kanšallisutta ta kieltä varoin, vet još kanšalla on eepossa, niin še tarkottau, jotta kanša on luonnistun. Karjalaiset niise maltetah “Kalevalan” kieltä, šentäh kun še on lähellä omua kieltä, a tapahtumat ta laulut on viime aikoih šuaten karjalaisilla oltu tuttuja ta lähisie.

Karjalaini Raisa Remšujeva on varma, jotta kaunehempi “Kalevala” kuuluu tietyšti vienankarjalakši.

Raisa Petrovna anto šuurella kiännöštyöllä noin kymmenen vuotta. Kiäntäjän työ onnistu. Vienankarjalaisešša eepossašša šäily runojen kalevalanmitta ta kielen šointu.

“Kalevalan” kiäntämini ei ollun miteinkänä yksinkertani asie. Kiäntyässä piti ottua huomijoh šekä tarkka šisällön tulkinta, jotta runon ulkomuoto. Yhtä tärkienä oli runomitan ta alkušoinnun šäilyttämini. Onnekši, rahvahanrunot, kumpasie oli alettu tallentua melkein 200 vuotta takaperin, ta vieläi elävä nykykieli oltih luotettavana apuna, ne tarittih toičči ušiempieki varianttija.

“Kalevala” vienankarjalakši on toveštah vienankarjalaini painoš. Šen kiäntäjänä on Raisa Remšujeva ta kuvittajana Vitali Dobrinin – molommat on šynnytty Kalevalan piirissä, Vienan Karjalašša. “Kalevalan” julkaisijana on Karjalan Šivissyššeura, kumpani peruššettih vuotena 1906 vienalaiset kauppiehat.

Voit epyälömättä tovistua, jotta Vienan “Kalevala” yhistäy tovellisen vienankarjalan kielen ta Lönnrotin eepossan.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat