Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Marietta Čudakova da Vadim Žuk kiirehtetäh kylih

Marietta Čudakova nevvou lapsile levendiä sanavarastuo da alalleh panna mustoh uuzii sanoi // Kuva: Marina Gerojeva

Marietta Čudakova on filolougizien tiedoloin douhturi, Moskovan Literatuuruinstituutan professoru, kuuluu Jevroupan akadeemieh. Vuozinnu 1994-2001 inehmine kuului Ven’an prezidentan nevvostoh da Ven’an prezidentan tyves toimijah tyrmäh otettuloin armahtuskomissieh. Häi on kirjuttanuh kniigoi Mihail Zoščenkoh, Mihail Bulgakovah, Jurii Olešah nähte da toizii.

Kehoitus pidiä Marietta Čudakovan vastavus Šuojun kylän kirjaston lugijoinke ihastutti, ga toine dielo on se, ku kirjaston tilat ei olla suuret da ei pätä suurih pidoloih niškoi. Kirjasto vuogruau tilat kul’tuurutalois. Parembi olis vastavuo školas, ga Marietta Omarovna tahtoi tulla juuri kyläläzeh kirjastoh. Hänel on jo 81 vuottu igiä da tässäh hänen piälimäine ruado on opastua rahvastu, häi edukädeh hommuau omii matkoi Ven’ua myöte toine toizen peräh. Kaksikymmen vuottu Marietta ruadoi “Leninkas”, sendäh hänen enzimäzet sanat minun puoleh oldih moizet: “Terveh, kolleegu! Myöhäi olemmo kolleegat. Minä kaksikymmen vuottu olin ruadamas “Leninkas” (“Leninka” on nygöine Ven’an valdivonkirjasto). Häi korgiesti arvostau kirjastonhoidajien da opastajien ruaduo.

Petroskoin valdivonyliopistos Marietta Čudakova pidi luvendon vallankumovukseh nähte. Petroskoin školaniekkoih niškoi häi valmisti ven’an kielen tiedokilvan. Sen tuloksien mugah inehmine arvostau lapsien tiedoloi, häi sanou, ku nygözet školaniekat ollah hyvät, maltajat. Yhtelläh erähii sanoi hyö ei voija sellittiä. Šuojun školan opastujile pidi hyvin “lekuttua aivoloi”, ku sellittiä midä eruo on sanoil “neveža” da “nevežda”, “navznič’” da “ničkom”, “dobrodušnii” da “velikodušnii” i muga ielleh... 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat