Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Matka miiffien tuolla puolen alko

Slaavilaisien ta šuomelais-ugrilaisien kanšojen miiffisie juonija ta hahmoja on esillä KT:n Kanšallisešša musejošša // Kuva: Maikki Spitsina

Matka miiffien tuolla puolen -näyttely avautu KT:n Kanšallisešša musejošša Kalevalan päivänä. Še on leikkimatka Venäjän, Šuomen ta Viron mifologisie muajilmoja myöten. Näyttely on tarkotettu lapšilla, ka musejon johtaja Mihail Gol’denberg on varma, jotta aikuhisetki löyvetäh šieltä äijän mukavua.

Näyttely on venäläis-virolais-šuomelaisen yhteisprojektin “Luomistyötä ilman rajoja” lopputulokšena. Kolmen muan yhteisprojektin piätavoittehena oli uškaltua “eriluatusie” lapšie ošallistumah kieli- ta kanšallisušrajoja ylittäjäh taitoprojektih ta antua heilä mahollisuš toteuttua iččie positiivisešša ta heilä ošakkahašša ilmapiirissä. Šamalla projekti autto kehityšvaivasie lapšie ta nuorie esittyä harraššušmahollisukšie Venäjällä, Virošša ta Šuomešša. Projektie rahotti Pohjoismaijen ministerineuvošto ta näyttelyn luatija studijo ArtTerra Piiteristä.

Näyttely on omissettu venäläisien, šuomelaisien ta virolaisien mifologisilla perintehillä. Šen luatijina oltih kolmen muan taiteilijat, etnografit ta folkloristit šekä “eriluatuset” ta “tavalliset” lapšet Piiteristä, Tallinnašta, Tartušta ta Turušta.

“Matka miiffien tuolla puolen” antau jokahisella mahollisuon käyvä muinaisaikasih Turkuh, Novgorodih ta Tallinnah, tavata šielä Väinämöisen, Mikula Sel’anovičin ta Kalevipoeg-pohatterin, kačahtua kolmen muan “šalasih” kylih šekä kuot’ella arvata venäläisen vetehisen, virolaisen hiijen ta šuomelaisien kotihaltijan arvautukšet.

Näyttelyn valmistamisen pohjašša on Ošanotto-kulttuurin konseptijo. Näyttelyö luajittih lapšien käsin ta heijän idejoja käyttäen. Šemmoni keino autto lapšie tulla luomisprosessin “isänniksi” ta näyttyä omie luomismahollisukšie.

Šamoin pedagogit kerrottih lapšilla kolmen muan perintehelliseštä kulttuurista, mi helpotti nuorie čukeltua luomistyöh.

Šuuren näyttelyn eksponatit on luajittu tavallisista materialiloista: pienistä pölkkylöistä, paperista, keramiikan kappalehista, pahvista. Etnografisen materialin mukah yhtehisissä ohjuajien ta lapšien välisissä työpajoissa oli rakennettu pohjois-venäläini kylä, šuomelaini ta virolaini huuttorit, Novgorodin Kremli, kirikkö ta šilta Volhov-joven poikki, Turun Abo-linna, tuulimelličät.

Näyttelyn konseptijon luatija antropologi Oleg Nikolajev kerto toimenpivošša, jotta täššä projektissa, kumpaista valmissettih yheššä kolmen muan aikuhiset ta lapšet, onnistu musejokeinojen avulla esittyä miiffija ta folklorie.

– Tietyšti, kaikkien kanšojen perintehelliset kulttuurit on järješšetty melkein šamanmoisien universalisien lakien mukah, ka tärkietä on še, jotta šemmosien näyttelyjen avulla lapši luatiu enšimmäisie aškelie ihmiskunnan yhtehisen kulttuurikielen ymmärtämiseh, korošti Nikolajev.

Matka miiffien tuolla puolen -näyttelyšša voit pelimuovošša verrata slaavilaisien ta šuomelais-ugrilaisien kanšojen miiffisie juonija, nähä eri maijen kulttuurien yhtehisie ta erilaisie kohtie.

Näyttelyn avajaisissa KT:n Kanšallisešša musejošša esiinty Rostok-teatteristudijo. Še on eksperimenttikenttä, mi auttau “eriluatusie” lapšie šuaha sosialireabilitointie teatterin avulla. Nuoret artistat esitettih pieni Muha-Tsokotuha-näytelmä, mi hyvin miellytti kaččojie.

Matkuštua miiffien tuolla puolen jo šuatih pienet ta šuuret kaččojat Piiterissä, Tallinnašša, Turušša ta Viipurissa. Petroskoissa näyttely toimiu 14. šajekuuta šuaten.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat